1900-luvun alkupuolella Suomen kesät olivat yleisesti ottaen hieman viileämpiä kuin nykyään. Keskilämpötilat olivat matalampia, ja lämpöennätykset harvinaisempia.
Kesän pituus vaihteli alueittain: pohjoisessa kesä oli lyhyempi kuin etelässä. Noin 100 vuotta sitten kesät saattoivat olla hyvinkin helteisiä jo kesäkuusta lähtien.
Todennäköisesti kiinnostuksemme säähän juontaa juurensa ajoilta, jolloin ravinnon saanti oli riippuvainen säiden oikuista. Ei ole kovinkaan montaa sukupolvea siitä, kun Suomessa vielä kuoltiin nälkään katovuosien seurauksena.
Kesät saattoivat vaihdella paljonkin vuosittain. Toisinaan koettiin pitkiä hellejaksoja, kun taas joinakin vuosina kesä oli viileämpi ja sateisempi. Kesän pituus ja valoisuus vaihtelivat alueittain.
Tilastojen mukaan kesä 1925 oli poikkeuksellisen helteinen. Tuolloin kesäpäiviä kertyi suuressa osassa maata lähes kaksinkertainen määrä tavanomaiseen verrattuna, ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon.
Sateet olivat kuitenkin tyypillisiä kesäkuukausina, ja ukkosmyrskyt saattoivat aiheuttaa vahinkoja. 1920- ja 1930-lukujen kesät olivat lämpimiä, ja erityisesti 1930-luvulla ilmeni selvä lämpeneminen, joka oli havaittavissa koko pohjoisella pallonpuoliskolla.
Euroopassa kärsittiin vuonna 1925 kovista helteistä ja rajuilmoista. Saksassa vallinneet helteet aiheuttivat laajoja metsäpaloja. Ranskassa ja Virossa puolestaan koettiin tuhansia rajuilmoja, jotka vaativat runsaasti kuolonuhreja.
Mäntsälässä pohdittiin 1920-luvulla kuinka viljan lakoutumista voitaisiin estää. Uusimaa-lehti 3.7.1925
Helsingin raittiuspiiri vietti kesäjuhlaansa Mäntsälän kirkonkylässä, pahimpaan helleaikaan heinäkuun lopussa 1925. Kesällä erityisesti heinäkuu oli erittäin helteinen.
– Juhlat olivat hyvin järjestetyt ja voipi sanoa hyvin onnistuneet. Paljon hyvää siementä kylvettiin, eiköhän siitä jokunen sentään langennut hyvään maahan. Emännät, jotka kunnialla kantoivat päivän kuorman ja helteen, ansaitsevat kiitoksen, mainitsi Uusimaa-lehti 27. heinäkuuta 1925.
Lauantaina 25. heinäkuuta 1925 mitattiin Helsingissä 30,3 astetta varjossa, jota korkeampi lämpötila oli Suomessa aiemmin mitattu vain kesällä 1914.
Helteestä huolimatta olivat sateet silti tyypillisiä kesäkuukausina: toukokuussa 1925 Mäntsälässä odotettiin jopa hyvää satoa, mutta elokuulle osuneet pitkät ja osittain rajut rankkasateet alensivat toiveita hyvästä viljasäästä.
– Ja ukkosmyrskyt saattoivat aiheuttaa vahinkoja. Mäntsälässä toiveet hyvästä ruisvuodesta eivät tulekaan toteutumaan, sillä viimeviikkoiset pitkät ja osittain rajut rankkasateet ovat lyöneet rukiin ja vehnän monin paikoin niin pahoin lakoon, että vilja ei kykene enää nousemaan, kirjoitti Uusimaa-lehti 3. heinäkuuta 1925.
– Kun lakoonmeno tapahtui ennen kukkimista eli heilimöimistä, ei hyvästä sadosta voi olla enää puhettakaan. Sato jää siis monissa tapauksissa odotettua alhaisemmaksi tahi mitättömäksi, jotapaitsi sadon korjuu on lakoviljan vuoksi paljon työläänpää.