Kelan toimeentulotuen saajissa ylikorostuu erityisesti kolme kieliryhmää, paljastaa Ilta-Sanomien selvitys.
Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan 43 534 arabiaa äidinkielenään puhuvaa vuoden 2024 lopulla. Heistä yli puolet, 22 918 henkilöä, sai perustoimeentulotukea Kelasta vuoden aikana.
Somalia äidinkielenään puhuvia puolestaan asui Suomessa viime vuoden lopulla 26 891. Kelan tilastojen mukaan heistä 13 348 sai perustoimeentulotukea. Prosentuaalisesti siis lähes puolet somalia äidinkielenään puhuvista sai viime vuonna perustoimeentulotukea.
Vastaavasti suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista vain reilu 4,5 prosenttia sai toimeentulotukea vuoden 2024 aikana.
Huomattavaa on myös se, että ukrainaa äidinkielenään puhuvista Suomessa asuvista yli 47 prosenttia sai perustoimeentulotukea viime vuonna.
Nämä luvut selvisivät, kun Ilta-Sanomat selvitti Kelasta toimeentulotuen saajia äidinkielten perusteella ja vertasi lukuja kieliryhmien kokoon.
Koko Suomessa oli Kelan mukaan viime vuonna noin 356 000 toimeentulotuen saajaa. Näistä reilut 226 000 oli suomen- tai ruotsinkielisiä ja loput, noin 130 000, vieraskielisiä.
Yhteensä Kela maksoi perustoimeentulotukea 825 miljoonaa euroa vuonna 2024. Summa kasvoi edellisvuodesta, paljolti sotaa paenneiden ukrainalaisten takia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) toisti jälleen, että sosiaaliturvaetuudet pitäisi rajata vain Suomen kansalaisille, koska Suomella ei ole varaa siihen, että ”suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hoitaa, auttaa, hoivaa ja suorastaan paapoo koko ajan yhä enemmän muita kuin suomalaisia”.
Aikaisemmin perussuomalaisten ajama hanke on tyssännyt perustuslain tulkintaan.
Kelan tilastoasiantuntijan Tuomas Sarparannan mukaan laskuissa on hyvä ottaa huomioon pari seikkaa.
Ensinnäkin tuensaajahenkilöksi rekisteröitymiseen riittää, että on saanut toimeentulotukea yhden kalenterikuukauden aikana. Kaikki eivät siis välttämättä ole nostaneet toimeentulotukea koko vuotta.
Toiseksi tilastossa on huomioitu kaikki perustoimeentulotuen saajahenkilöt, ei vain etuuden hakijoita. Perustoimeentulotuki on kotitalouskohtainen etuus.
– Eli vaikkapa alaikäiset lapset perustoimeentulotukea saavassa perheessä rekisteröityvät etuuden saajiksi, Sarparanta sanoo.
Lasten osuus somalin- ja arabiankielisistä väestöryhmistä on huomattava. Esimerkiksi arabiaa äidinkielenään puhuvista perustoimeentulotuen saajahenkilöistä 40 prosenttia oli 0–17-vuotiaita vuonna 2024, Sarparanta huomauttaa.
Tilastokeskuksen mukaan yli 20-vuotiaiden osuus Suomen arabiankielisestä väestöstä oli yli kolmannes eli heitä oli 14 788. Somalinkielisiä alle 20-vuotiaita oli vuonna 2024 myös lähes kolmannes kieliryhmästä eli noin 12 000.
IS ei ole saanut Kelalta tarkkaa tilastoa siitä, kuinka monta täysi-ikäistä hakijaa eri kieliryhmistä on saanut toimeentulotukea vuonna 2024.
IS:n selvityksen mukaan erityisesti somalin- ja arabiankieliset ovat yliedustettuina toimeentulotuen saajien joukossa. Kuva: Emmi Korhonen
Kelan vieraskielisille maksama toimeentulotuki on kasvanut poikkeuksellisella tavalla vuodesta 2017, jolloin vain hieman yli 19 prosenttia toimeentulotuen saajista oli vieraskielisiä. Vuonna 2024 vastaava luku oli koko maassa 29,4 prosenttia.
Kokonaisuudessaan suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus kaikista perustoimeentulotuen saajista oli 63,7 prosenttia. Arabiankielisten osuus kaikista toimeentulotuen saajista oli 6,4 prosenttia ja somalinkielisten osuus 3,7 prosenttia.
Arabiankielisten suhteellinen osuus Suomen väestöstä on 0,77 prosenttia ja somalinkielisten 0,48 prosenttia, joten nämä väestöryhmät ovat huomattavan yliedustettuina Kelan tilastoissa.
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaiset saavat suhteessa eniten toimeentulotukea. Kuva: Emmi Korhonen
Huomattavaa on myös se, että ukrainaa äidinkielenään puhuvista Suomessa asuvista yli 47 prosenttia sai perustoimeentulotukea viime vuonna.
Venäjänkielisiä Suomessa oli vuonna 2024 Tilastokeskuksen mukaan yli 100 000. Heistä noin 13 prosenttia eli reilu 13 000 sai jonain kuukautena perustoimeentulotukea.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista 4,5 prosenttia nosti perustoimeentulotukea vuonna 2024.
Fakta
Perustoimeentulotuki
Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata välttämätön toimeentulo, kun muut tulot ja varat eivät riitä. Toimeentulotukea myönnetään vasta, jos kaikki muut tukimuodot, kuten opintotuki tai työttömyystuki, eivät ole mahdollisia.
Tukimuoto jakautuu kolmeen osaan: perustoimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki. Perustoimeentulotuen käsittelystä vastaa Kela, täydentävästä ja ehkäisevästä tuesta päätökset tekee hyvinvointialue.
Toimeentulotuki myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan, ja määrä lasketaan tulojen, varojen ja hyväksyttävien menojen perusteella.
Vuonna 2024 perustoimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden keskimäärin 515 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi täydentävää toimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden vuonna 2024 kuukaudessa keskimäärin 317 euroa. Ehkäisevää toimeentulotukea maksettiin kotitaloutta kohden kuukaudessa keskimäärin 391 euroa.
Toimeentulotuen saajat ovat yli 18-vuotiaita, mutta harkinnanvaraista toimeentulotukea voidaan myöntää lasten menoihin, jos muu toimeentulo ei riitä. Tukea voidaan myöntää myös eläkeläiselle.
Kesken tämän artikkelin teon Kelan tilastopäällikkö Vesa Ylönen pyysi, että kieliryhmäkohtaisia tuensaajatilastoja ei kuitenkaan julkaistaisi. Turvallisempaa olisi hänen mukaansa käyttää pelkästään jakoa kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame) vs. vieraskieliset (kaikki yhteensä).
Ylönen perusteli pyyntöä sillä, että Kelan Ilta-Sanomille tietopyynnöllä luovuttamat tiedot tuensaajista äidinkielittäin voivat olla epävarmoja. Ylönen mainitsi asian herättävän huolta jopa Kelan ylimmässä johdossa.
Miksi Kelan luovuttamat tiedot toimeentulotuen saajien äidinkielistä olisivat epävarmoja?
– Äidinkieli-luokittelua emme käytä normaalissa virallisessa tilastoinnissa. Sitä on käytetty hyvin harvoin ad hoc -tietopyynnöissä ja niissäkin tapauksissa on aina kerrottu äidinkielen määrittelyyn liittyvät varaumat. Tiedoissa on puuttuvaa tietoa tai äidinkieli voi olla tuntematon tai ei-virallinen kieli. Nämä näkyvät kyllä tilastossa selkeästi omana rivinään. Muutoin tilastotieto on käyttökelpoinen.
Eli siis jos tilastotietoa käyttäessä kertoo, että osa toimeentulotuen saajien äidinkielistä on tuntemattomia tai osalta tieto puuttuu, tiedot ovat käyttökelpoisia?
– Juuri näin, Ylönen vastaa IS:lle.
Myös Kelan tutkimusyksikön ryhmäpäällikkö Signe Jauhiainen huomauttaa, että tiedoissa voi olla ”vähäisiä virheitä, kuten kaikissa rekisteritiedoissa”.
– Pääosin äidinkielitieto on käsitykseni mukaan käyttökelpoinen eivätkä pienet virheet vaikuta koko kuvaan, kun tarkastellaan isoja ryhmiä, esimerkiksi kotimaiset kielet ja vieraskieliset, Jauhiainen sanoo.
Arabiaa äidinkielenään puhuvat ovat syntyisin tai muulta taustaltaan Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta. Somalia äidinkielenään puhuvien tausta taas on valtaosin Somaliassa.
Näistä kieliryhmistä suuri osa on tullut Suomeen humanitäärisen maahanmuuton kautta. Kaikki vieraskieliset ei kuitenkaan ole maahanmuuttajia.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Matti Sarvimäki. Kuva: EMILIA ANUNDI
Miksi heidän osuutensa on näin suuri toimeentulotuen saajista? IS kysyi asiaa useilta eri tutkijoilta.
– Somalin- ja arabiankielisten osuus Suomen väestöstä on muutaman prosentin luokkaa, mutta heidän osuutensa toimeentulotuen saajista on kymmenen prosenttia. Tämä on suuri yliedustus, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki.
Sarvimäki on tutkinut erityisesti kotouttamiskoulutuksen vaikutuksia ja maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Onko muun muassa perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran sekä puolueen varapuheenjohtajan Teemu Keskisarjan kritisoima kotouttamiskoulutus epäonnistunut, kun luvut näyttävät tältä?
Suomessa on myös herännyt keskustelu sosiaali- ja työttömyysturvan ehtojen kiristämisestä niin, että järjestelmä kannustaisi pontevammin kotoutumiseen, kuten suomen kielen oppimiseen ja työllistymiseen.
Sarvimäen mukaan kotouttamisesta leikkaamisella voi odottaa olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia.
– Meillä on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että kotoutumiskoulutuksen kehittäminen on parantanut sekä osallistujien että heidän lastensa pärjäämistä työmarkkinoilla. Toiseen suuntaan meneminen hyvin todennäköisesti heikentäisi heidän integroitumistaan. Se tulisi ajan myötä kalliiksi myös veronmaksajille, Sarvimäki sanoo.
Tilastokeskuksen datan mukaan Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla oli vuonna 2024 matalin työllisyysaste, noin 53 prosenttia. EU-, EFTA- ja Pohjois-Amerikka-taustaisilla työllisyysaste oli yli 80 prosenttia.
Kelan maksaman työmarkkinatuen saajista vieraskielisten osuus nousi viime vuonna 25,7 prosenttiin. Peruspäivärahan saajista 20,3 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuotta aiemmin, vuonna 2023, työmarkkinatukea maksettiin vieraskielisille 24,1 prosenttia ja peruspäivärahaa 18,5 prosenttia.
Summat ovat siis nousussa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vanhemman tutkijan Sakari Lähdemäen mukaan lähtökohtana pitäisi olla, että maahanmuuttajien työllisyysasteet ja tuensaajien osuus olisivat suurin piirtein samat kuin suomalaisilla.
– Eri väestöryhmien välillä näyttäisi olevan merkittäviä eroja sen suhteen, miten hyvin he integroituvat. Vaikea sanoa mikä tätä selittää, lähtömaan heikot olosuhteet vai kulttuurilliset tekijät vai jotkin muut seikat.
– Joka tapauksessa tämä horjuttaa sitä ajatusta, että tietyiltä alueilta tulevat integroituisivat länsimaiseen yhteiskuntaan sen olemassa olevien instituutioiden avulla, Lähdemäki sanoo.
VATT:n johtava tutkija Hanna Pesola kertoo Tanskassa tehdystä uudistuksesta, jossa maahanmuuttajien tukia leikattiin tuntuvasti. Kuva: Veikko Somerpuro
Maahanmuuttoon ja integraatioon perehtynyt Valtion talouden tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Hanna Pesola sanoo, että kymmenenkin vuoden jälkeen esimerkiksi kansainvälisen suojelun perusteella maahan saapuneiden työllisten osuus on alhainen.
Pitäisikö tukia sitten leikata, jotta toimeentulo pitäisi hakea useammin töistä?
– Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että pakolaisten toimeentulotuen leikkaaminen paransi työllisyyttä ja työtuloja ensimmäisen vuoden aikana, mutta myönteiset työllisyysvaikutukset näyttivät kadonneen viiden vuoden jälkeen, Pesola sanoo.
Pesolan mukaan tukien leikkaukset lisäisivät merkittävästi esimerkiksi naisten todennäköisyyttä jäädä työelämän ulkopuolelle. Samoin kärsijöinä voivat olla lapset.
– Tukien leikkaukset vaikuttivat voimakkaasti niiden kohteena olleiden perheiden lapsiin. Heidän kohdallaan reformi vähensi varhaiskasvatukseen osallistumista ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Lisäksi se nosti todennäköisyyttä tulla tuomituksi väkivaltarikoksesta.
Näin tuet jakautuvat pääkaupunkiseudulla
Helsingissä luvut seuraavat koko maan trendiä.
Arabiaa äidinkielenä puhuvista asukkaista 53 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2024 Kelan tilastojen mukaan. Somalia äidinkielenä puhuvista toimeentulotukea sai 49,4 prosenttia Helsingissä. Ukrainaa äidinkielenään puhuvista puolestaan 40 prosenttia sai toimeentulotukea.
Suomea tai ruotsia äidinkielenä puhuvista 5,2 prosenttia sai toimeentulotukea viime vuonna Helsingissä.
Perustoimeentulotuen saajista somalia äidinkielenään puhuvat muodostavat 12 prosentin osuuden, vaikka heidän suhteellinen osuutensa Helsingissä oli vuoden 2024 lopulla noin 2,2 prosenttia.
Arabiankielisten osuus Helsingin väestöstä taas oli noin 1,6 prosenttia, mutta heidän osuutensa perustoimeentulotuen saajista Helsingissä oli 9,5 prosenttia.
Espoossa ja Vantaalla perustoimeentulotuen tilastokärjessä ovat myös arabiaa ja somalia äidinkielenään puhuvat.
Espoossa 54 prosenttia arabiankielisistä asukkaista sai toimeentulotukea ja äidinkielekseen somalin ilmoittaneista 42 prosenttia.
Vantaalla arabiaa äidinkielenä puhuvista yli 53 prosenttia sai perustoimeentulotukea ja somalia äidinkielenä puhuvista yli 47 prosenttia.
Arabiankielisten osuus perustoimeentulotuen saajista Espoossa oli 14,1 prosenttia, vaikka heidän suhteellinen osuutensa kaupungin väestöstä oli vuoden 2024 lopulla noin 1,9 prosenttia.
Vantaalla arabiaa puhuvien osuus väestöstä oli samoin reilut 1,9 prosenttia, mutta kaupungin perustoimeentulotuen saajista heidän osuutensa oli yli 12 prosenttia.