Juttu tiivistettynä
- Jarno Kultanen on aloittanut Porin Ässien urheilujohtajana syyskuun alussa.
- Hänen roolinsa keskeisiä tehtäviä ovat rekrytointi ja henkilöstöjohtaminen joukkueessa.
- Urheilujohtajat ovat nuori ammattikunta jääkiekossa, ja heidän roolinsa on kasvanut SM-liigassa.
- Urheilujohtajan työhön kuuluu jakaa mediavastuuta päävalmentajan ja toimitusjohtajan kanssa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Jarno Kultanen aloitti Porin Ässien urheilujohtajana syyskuun alussa. Pitkän linjan jääkiekkoammattilainen siirtyi tehtävään KooKoosta, jossa hän toimi vastaavassa roolissa vuodesta 2014 lähtien.
– Löydän kyllä kotoa hallille ilman navigaattoria, jos en lähde kaupungin keskustaan haahuilemaan, hymähtää Kultanen uudesta kotikaupungistaan.
Yli 100 NHL-ottelua urallaan pelannut Kultanen on myös valmentanut KooKoossa junioreista edustusjoukkueeseen asti. Nyt hän on uuden edessä, vaikka urheilujohtajuudesta onkin jo pitkä kokemus.
Urheilujohtajat ovat nuori ammattikunta
Urheilujohtajan pesti on suhteellisen tuore ilmiö suomalaisessa jääkiekossa.
Jääkiekon SM-liiga on Suomen suurinta ammattilaisurheilua. Kun SM-liigaseurojen yhteenlaskettu budjetti on kasvanut 152,4 miljoonaan euroon, on myös johtamisrakenteita pitänyt uudistaa.
– Verrattain nuori ammattikunta olemme. Laji ja seurat kehittyvät ja rekrytoinnin avuksi muun muassa on haluttu ammattilainen, kertoo Kultanen.
Ässien ensimmäinen urheilujohtaja Mika Toivola aloitti tehtävässään vuonna 2011. Rauman Lukossa ensimmäisenä urheilujohtajana aloitti entinen pelaaja Kalle Sahlstedt vuonna 2017.
Niistä ajoista on tultu kauas, kun seuran toimitusjohtaja päätti pelaajahankinnoista lähtien kaiken. Nyt pelaajarekrytointiin ja valmennuksen sekä toimitusjohtajan avuksi seuroihin on tullut urheilujohtaja.
Rauman Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt kuvailee toimensa tärkeää osaa. Video: kuvaus Karri Laihonen / Yle, editointi Anna-Mari Vuollet / Yle.Rekrytointia ja henkilöstöjohtamista
Kultanen määrittelee työnsä ytimen selkeästi.
– Rekrytointi on isossa roolissa työssäni. Samoin arjen toimivuus joukkueessa, pelaajilla ja valmentajilla. Henkilöstöjohtamista pitkälti, hän tiivistää.
Lukon urheilutoimenjohtaja Sahlstedt on samoilla linjoilla. Entinen SM-liigapelaaja tuntee lajin sisältä päin.
– Ehdottomasti henkilöstöjohtaminen on isossa roolissa. Paljon muutakin strategiasta lähtien on pöydällä, Sahlstedt sanoo.
Urheilujohtaja toimii usein välikätenä pelaajien ja valmennuksen välillä. Hänen tietoonsa tulevat tilanteet, joissa pelaajat tai valmennus näkevät epäkohtia joukkueen toiminnassa.
– Pyrin olemaan lähellä pelaajia, mutta samalla niin, että päävalmentaja kuitenkin vastaa päivittäisestä työstä, toteaa Sahlstedt.
Sahlstedt sanoo myös, että kuuntelee pelaajia ja valmennusta tarkasti.
Jääkiekon SM-liigassa on nykyään 16 joukkuetta, joista lähes kaikilla on urheilujohtaja. HPK:ssa tehtävä on tällä hetkellä täyttämättä.
Liigaseurojen urheilupomot
- Jarno Kultanen, Ässät
- Kalle Sahlstedt, Lukko
- Janne Vuorinen, (GM) Tappara
- Timo Koskela, Ilves
- Janne Pesonen, HIFK
- Kimmo Kapanen, Kärpät
- Ari-Pekka Pajuluoma, Sport
- Anssi Laine, KalPa
- Janne Laukkanen, Pelicans
- Antti Tuomenoksa, KooKoo
- Mika Suoraniemi, TPS
- Harri Aho, SaiPa
- Simo Mälkiä, JYP
- Mikko Hakkarainen, Jukurit
- Kim Hirschovits, K-Espoo
- HPK, tällä hetkellä ei urheilujohtajaa
Kiekkoammattilaisen työ poikkeaa muista aloista
Henkilöstöjohtamiseen tuo oman haasteensa se, että ammattiurheilijan työ poikkeaa monesta muusta alasta. Sopimukset ovat usein lyhyitä, vuoden–kahden mittaisia, ja työehdot neuvotellaan yksilöllisesti.
– Tässä lajissa ei oikein ole työehtosopimuksia vaikkapa palkan suhteen. Ainakin se ero moneen muuhun alaan tässä on, niin sanottuja vakituisia pestejä ei myöskään ole, Kultanen muistuttaa.
Kalle Sahlstedt on urheilujohtajana lähellä joukkuetta ja rakentaa samalla muun muassa seuran strategiaa. Video: kuvaus Karri Laihonen / Yle, editointi Anna-Mari Vuollet / Yle.Urheilupomo jakaa mediavastuuta
Julkisuus kuuluu urheilujohtajan ammattiin. Ässien Kultanen suhtautuu mediahuomioon melko pragmaattisesti. Hän toteaa, että julkisuus ei oikeastaan ole oma valinta.
– En minä soittele toimittajille, että tehkää juttu tai että älkää toimitusjohtajalta tai päävalmentajalta kyselkö, kyselkää minulta.
Julkisuuden ammatissa persoonallisuus vaikuttaa näkyvyyteen. Joku haluaa olla valokeilassa enemmän kuin toinen.
– On siinä varmasti tuokin puoli. Kyllä ihan henkilön kiinnostavuus yleisölle ja medialle vaikuttaa myös, Kultanen pohtii.
Seurojen toimintatavoissakin on eroja myös mediasuhteissa.
– En minä pistä pahakseni, jos minun annetaan olla suht rauhassa, Kultanen nauraa.
Kalle Sahlstedt sanoo samaa. Hän kuitenkin toteaa, että urheilujohtajan julkisuusrooli on osin vastuun jakamista.
– Urheilujohtaja jakaa mediavastuuta. Päävalmentaja ja toimitusjohtaja pääsevät tässä asiassa entisaikoja vähemmällä.
Kultasen porilaistuminen on vielä alkuvaiheessa. Porin maine yksisuuntaisten katujen kaupunkina on kantautunut hänenkin korviinsa.
– Olen kuullut, että yksisuuntaisia katuja löytyy paljon, mutta en ole vielä keskustassa ehtinyt pyöriä, löydän ne varmaan myöhemmin.
Tööttäyksiä porilaisessa liikenteessä on Kultasen mukaan tullut, mutta auton pellit ja ihmiset ovat edelleen ehjiä. Kotoutuminen on siis varsin hyvässä mallissa.