Stora Enso kokeili tekoälyä kirjanpainajien selättämiseksi Lappeenrannassa. Nyt tekoälyn käyttö laajenee Etelä-Suomeen.
Avaa kuvien katselu
Kirjanpainajat voivat iskeä kuivuuden heikentämiin kuusiin erityisesti eteläisessä Suomessa. Kuvassa metsää, jossa kirjanpainajatuhoja on näkyvissä. Kuva: Kare Lehtonen / YleJuttu tiivistettynä
- Stora Enso alkaa käyttää tekoälyä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi Etelä-Suomessa.
- Tekoälymallia kokeiltiin keväällä ja kesällä Lappeenrannassa. Tulokset olivat yhtiön mukaan hyviä.
- Tekoälyn käyttö laajenee Mikkeli–Tampere–Rauma-linjan alapuolelle, missä kirjanpainajariski on korkea.
- Tekoäly yhdistää tietoa eri lähteistä, jolloin tuhojen tunnistaminen nopeutuu.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Metsäyhtiö Stora Enso alkaa käyttää tekoälyä kirjanpainajatuhojen torjumiseksi Etelä-Suomessa.
Yhtiö kokeili tekoälyä tuhojen tunnistamisessa keväällä ja kesällä Lappeenrannassa.
Kokemukset ovat niin hyviä, että yhtiö ottaa tekoälymallin laajemmin käyttöön Mikkeli–Tampere–Rauma-linjan alapuolella. Siellä kirjanpainajariski kuusikoissa on korkea.
Kirjanpainaja
- Kirjanpainaja on noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen.
- Hyönteinen iskee heikentyneisiin kuusiin, tuulenkaatoihin tai varastoituun puutavaraan.
- Jos kirjanpainajia on paljon, ne pystyvät syömään myös elinvoimaisia puita.
- Kuoriainen hyötyy ilmastonmuutoksesta. Kuoriainen vaivaa eteläisen Suomen kuivuuden heikentämiä kuusimetsiä.
Tieto nopeasti eri lähteistä
Tekoäly seuloo satelliittikuvien, droonien ja laserkeilauksen antamia tietoja, joiden avulla se pystyy erottamaan kirjanpainajan tekemät tuhot kuusille yksi puu kerrallaan.
Erilaista dataa yhdistämällä tieto kirjanpainajatuhoista tulee nopeammin ilmi kuin esimerkiksi pelkkien ilmakuvien perusteella. Ilmakuvia kun ei oteta joka vuosi.
Nopeudesta on hyötyä, sillä kirjanpainaja voi levitä nopeasti ja aiheuttaa laajoja tuhoja. Näin on käynyt esimerkiksi Saksassa.
Avaa kuvien katselu
Ilmakuvaa metsästä, josta tekoäly on erotellut kirjanpainajan syömät kuuset. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Viestintäjohtaja Satu Härkönen Stora Enso Metsästä kertoo, että tekoälyn käyttämisestä on tullut positiivista palautetta niin metsänomistajilta kuin yhtiön omilta metsäasiantuntijoilta.
Metsänomistajat arvostavat tietoa tuholaisten esiintymisestä ja leviämisriskistä. Metsäasiantuntijat puolestaan säästävät aikaa ja askelia, kun tuhokohteet näkyvät selkeämmin kartasta.
– Metsäasiantuntijat ovat yleensä kävelleet isonkin alueen läpi ja katsoneet mitä siellä on. Nyt he näkevät kartasta, että tuossa on potentiaalia ja kävelevät suoraan sinne, Härkönen kertoo.
Tuhoutuneet puut pääosin polttoaineeksi
Lappeenrannassa Stora Enso otti tekoälyn havaitsemista kirjanpainajatuhoista yhteyttä metsänomistajiin.
Yhtiö suosittelee puiden hakkaamista paikoissa, joissa tuhoja havaitaan.
– On tietysti metsänomistajan päätös, mitä hän haluaa tehdä, Härkönen kertoo.
Yhteys toimii Härkösen mukaan myös toisinpäin eli metsänomistaja voi olla yhteydessä Stora Ensoon epäillessään kirjanpainajatuhoja metsässään.
Stora Enson ostopäällikkö Juha Kaipainen kertoi kesällä Ylelle, että kirjanpainajan tuhoamat puut käytetään pääosin energiapuuna eli polttoaineena. Silloin metsänomistajalle tuleva korvaus on tukkipuuta paljon pienempi.
Stora Enson ostopäällikkö Juha Kaipainen kertoi kesällä, kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää metsätuhojen hillitsemisessä. Video: Kare Lehtonen / Yle.