Poliisi ohjeistaa malttamaan kaasujalkaa: riski kuolla ja loukkaantua kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.
Avaa kuvien katselu
Hirvikolareita sattuu syksyisin melko tasaisesti eri puolilla Itä-Suomea. Kuva: Anders Strömquist/SVT
Itä-Suomessa on sattunut syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana yhteensä 15 hirvikolaria. Ylikomisario Petri Pahkinin mukaan kolareiden määrä on tähän aikaan vuodesta tyypillinen.
– Noin kaksi hirvikolaria päivässä. Katselin vuoden 2020 tilannetta ja myös silloin oli samanlainen tahti, Pahkin sanoo.
Eniten hirvikolareita tapahtuu loka- ja marraskuussa. Hirvet ovat syksyllä liikkeellä, sillä niillä on parhaillaan kiima-aika.
Uroshirvet liikkuvat tavanomaista aktiivisemmin etenkin auringonlaskun aikaan, jolloin alkaa hämärtää. Metsästyskauden alkaessa metsissä liikkuu ihmisiä ja riistaa jäljittäviä koiria. Tämä saa hirvet liikkeelle myös päiväsaikaan.
Itä-Suomen poliisin mukaan hirvikolarit ajetaan pääasiassa vähintään 80 km/h -rajoituksen alueella. Hiljaisemmissa nopeuksissa eläimiä ehditään yleensä väistää. Vastaavasti riski kuolla ja loukkaantua kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.
Poliisi ohjeistaa tarkkailemaan teiden sivustoja ja pitämään ajonopeuden maltillisena. Jos eläin loikkaa tielle, tulisi hirvi yrittää väistää sen takaa.
Hirvikolareita sattuu syksyisin melko tasaisesti eri puolilla Itä-Suomea.
– Ei voi nostaa esiin yksittäistä paikkakuntaa. Hirvimerkit on levitetty maanteille potentiaalisiin paikkoihin, Pahkin sanoo.