Isän hetki sitten hurjilta kuulostaneet puheet 640 sentistä muuttuvat uusilla välineillä lihaksi ja vereksi, kirjoittaa Yle Urheilun Pekka Holopainen.
Avaa kuvien katselu
Armand Duplantisin tunnusluvut alkavat olla mykistäviä. Tokiossa syntyi 25 vuoden iässä uran 14. maailmanennätys, nyt 630. Kuva: All Over Press
Pekka Holopainenurheilutoimittaja
14:59•Päivitetty 17:03
TOKIO.
Urho Kujanpää, Juho Alasaari ja Tommi Järvenpää. Siinä ovat ne suomalaiset seiväshyppääjät, jotka tällä kaudella ovat jättäneet 525 senttiin tai sitä korkeammalle nostetun riman kannattimilleen.
Tämä on sikäli kiinnostava tieto, että Armand Duplantisin seiväsvalmistaja UCS sai äskettäin hyppääjän valmentajaisältä Greg Duplantisilta hyvin kiinnostavan ja poikkeuksellisen tilauksen.
Avaa kuvien katselu
Perhebisnestä: äiti Helena Duplantis valmentaa poikansa fysiikkaa, isä Greg Duplantis hyppytekniikkaa. Kuva: Getty Images
Yhtiö toimitti työparille testiin peräti 525 senttiä pitkiä, niin sanotuilta flexiluvuiltaan numeroon 11 valmistettuja – eli järkyttävän jäykkiä – Spirit-seipäitä. Niiden kanssa isä ja poika eivät vielä tällä kaudella touhunneet.
Jatkossa käyttöön otetaan mitä todennäköisimmin seipäät, joiden mitta on useimmille Duplantisin suomalaiskollegoille liikaa.
Todettakoon, että kaikkien muiden tämän hetken huippuhyppääjien fysiikka ja lajitaito sekä -rohkeus antavat myöten operoida enintään 515–520-senttisillä kepeillä, mutta tämän pakan Duplantis on nyt historiallisesti pelannut mennen tullen läpi.
Poikkeus vahvistaa säännön
Poikkeus vahvistaa aina säännön. Pekingissä 2015 MM-kultaa voittanut kanadalainen Shawnacy Barber käytti jopa 530-senttisiä seipäitä. Hän ei tätä erikoisuutta ole enää kommentoimassa; Barber kuoli viime vuonna.
Jos, ja todennäköisimmin kun, isä ja pojan seivästestit Louisianassa onnistuvat, vauhtijuoksun askelmäärä kasvaa 20:stä 22:een ja isän vielä hetki sitten hurjilta kuulostaneet puheet 640 sentistä muuttuvat lihaksi ja vereksi.
Rajapyykit 620 ja 630 on nyt pyyhkäisty tien sivuun. Uusi supermotivaation lähde on yllä mainittu tavoite. Huippu-urheilun leipäpapin vikaa Duplantisissa ei näytä pesivän.
Naurettavat tilastot
Ruotsalais-amerikkalaisen urapolun tilastokertaus saa suorastaan nauramaan.
Avaa kuvien katselu
Ukrainalainen Serhi Bubka teki runsaassa 10 vuodessa 17 maailmanennätystä. Armand Duplantis on tehnyt viidessä vuodessa ja seitsemässä kuukaudessa 14. Kuva: ullstein bild/ All Over Press
Duplantisin kymmenen parhaan kilpailutuloksen keskiarvo on 625,5 eli 9,5 senttiä enemmän kuin kukaan muu on hypännyt edes kerran.
Hän on ylittänyt 122 kertaa 600 senttiä tai enemmän. Kaikki muut hyppääjät koko lajihistorian aikana ovat saaneet numerolla kuusi alkavan kilpailutuloksen yhteensä 131 kertaa. Tässäkin statistiikassa on muulla porukalla pian hopea kädessä.
Entä head to head -vertailu uran ajalta: Duplantis vastaan Emmanouil Karalis 38–1, Sam Kendricks 54–17, Renaud Lavillenie 51–11, Kurtis Marschall 45–6 ja Ernest John Obiena 46–2.
Tusina arvokisavoittoa
Jo 12-kertainen ulko- ja sisäratojen arvokisavoittaja on tehnyt 14 maailmanennätystä ikävuosina 20–25, ainoana miehenä näin nopeaan tahtiin ja näin nuorena. Ennätyksistä kuusi on syntynyt hallissa, kahdeksan ulkona.
Kiinnostava anekdootti on, että korkeimmalta hypänneestä kolmikosta Duplantis, Lavillenie ja Serhi Bubka jokaisella on seiväshyppyä hyvin korkealla tasolla harrastanut veli.
Naisista korkeushyppääjä Jolanda Balas hyppäsi samaa tahtia 14 maailmanennätystä 1956–61 vielä nuorempana, ikävuosina 19–24. Ylipäätään kenttälajeissa 14:ään tai yli ovat pystyneet vain nämä kaksi, Jelena Isinbajeva (14) ja Bubka (17), joka tarvitsi tähän 10 vuotta ja kaksi kuukautta eikä liene tilastokärki enää Pekingin MM-vuonna 2027.
Juoksuradoiltakaan ei löydy kuin kolme yli 14 ME:n tekijää, vaikka mahdollisuuksia on useiden matkavaihtoehtojen ansiosta runsaasti enemmän: Emil Zatopek, Paavo Nurmi ja Haile Gebrselassie. Jokainen teki ME:n myös Helsingissä.
Taas kerran hyvä opetus
Duplantisin kliininen suoritustoisteisuus teknisestä katsannosta on taas kerran opetus siitä, että ihminen tekee korkealla tasolla parhaiten asioita, joita on harjoitellut paljon. Yleisurheilun ystävät tuntevat tarinan kotipihallaan seiväshypyn aloittaneesta 4-vuotiaasta pojasta.
Duplantis on ennen kaikkea hyppäämällä tehty hyppääjä siinä missä Usain Bolt oli juoksemalla tehty juoksija.
Avaa kuvien katselu
Tämä keppi on ensi kaudella todennäköisesti viisi senttiä pidempi kuin vielä Tokiossa, eli 525-senttinen. Seipäälle ei ole sääntökirjassa säädetty maksimipituutta. Kuva: Ben Stansall / AFP
Puhutaan toki kaikin tavoin poikkeustapauksista myös geneettisestä ja mentaalisesta aspektista, mutta joskus tuntuu kuin Suomessa oltaisiin tämän asian kanssa hieman kateissa. Kaikenlaista tehdään, mutta tehdäänkö pelkästään olennaisia asioita?
Vaikka yleisurheilu elää myös numeroista ja ennätyksistä, alan puritanistit kritisoivat joskus perustellustikin ME-jahtien oheistuotteita: olosuhdeshoppailua kiekonheitossa tai jänisjuoksuja ja valojäniksiä juoksuradalla. Ehkä jollakin pitkän linjan antidopingihmiselläkin olisi tähän lisättävää.
Avaa kuvien katselu
Liettualainen Mykolas Alekna on parantanut kiekonheiton ME:tä kolmesti avoimella kentällä Oklahoman Ramonassa, parhaimmillaan numeroihin 75,35. Vastatuulen antama olosuhdeapu Ramonassa on valtavaa. Kuva: Jurij Kodrun/Getty Images for European AthleticsEi päälleliimattua
Duplantisin ME-paraatia tämä kritiikki ei koske. Ei ole jäniksiä eikä keinotekoisia elementtejä, vaikka joskus hallien vauhdinottoradat rajoja hipovatkin.
Ei ole mitään päälleliimattua sen paremmin ennätyksissä kuin niiden vanhempiensa herrasmieheksi kasvattamassa murskaajassa.
Taloudellisessa mielessä kannattava sentti kerrallaan -politiikka saattaa jotakuta ärsyttää. Mutta ei Duplantis ole ketään kieltänyt kohentamasta ennätystä kerralla vaikka reippaamminkin.