Muistisairaus voi joskus oireilla niin, että ihminen hakeutuu ensin silmälääkäriin.

Harvinaisempi Alzheimerin taudin oire voi saada luulemaan, että omassa näössä olisi jotain vikaa. Adobe stock/AOP

Yleisimmässä muistisairaudessamme Alzheimerin taudissa ensimmäiset merkit liittyvät tyypillisesti uuden oppimisen ja lähimuistin ongelmiin.

Ihminen voi unohtaa sovittuja tapaamisia, juuri käytyjä keskusteluja tai ottaa lääkkeensä oikeaan aikaan.

– Oireet alkavat hiljalleen, vähän kuin varkain, kertoo neurologian dosentti, erikoislääkäri Johanna Krüger Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Krüger puhui Aivosäätiön Alzheimerin tautia käsittelevässä webinaarissa.

Oireet johtuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista.

Muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti voi kuitenkin joskus alkaa muillakin kuin muistin ongelmilla. Nämä tiedonkäsittelytoimintojen muutokset ovat vielä isommassa roolissa muissa muistisairauksissa.

Tässä Alzheimerin taudin harvinaisemmassa muodossa muistiongelmien sijaan ympäristön hahmottaminen vaikeutuu.

Ihminen voi alkaa eksyä, ensin vieraassa ympäristössä, mutta myöhemmin myös tutuilla reiteillä.

Hänen voi olla vaikea hahmottaa etäisyyksiä ja suuntia. Tämä vaikuttaa siihen, että esimerkiksi autolla ajokyky voi heikentyä.

– Tästä voi seurata läheltä piti -tilanteita ja kolareitakin.

Azheimerin taudissa aivoissa tapahtuu muutoksia jo vuosia ennen kliinisiä oireita.

Ongelmia näkemisessä

Krügerin mukaan tästä Alzheimerin taudin hahmottamisvariantista kärsivät saattavat usein itsekin tunnistaa oireensa.

– Ihminen saattaa kokea, että hänen näössään on vikaa. Oma kokemukseni on, että moni on hakeutunut ensin silmälääkärille selvittämään, onko näkö heikentynyt, Krüger kertoo.

– Silmälääkäri on sitten todennut, että ei ole, ja sitten lähdetään selvittämään, mistä oikein on kyse.

Alzheimerin tauti on tärkeää saada diagnosoitua varhaisessa vaiheessa. Vaikka sairautta ei pystytä parantamaan, sen oireita voidaan saada hallintaan.

– On tärkeää sekä sairastuneelle itselleen että läheisille, että tiedetään, mistä sairaudesta on kyse ja mikä on siihen oikea hoito.

Suomessa sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä muistisairauteen. Työikäisenä sairastuu noin 600 henkilöä vuosittain. Työikäisten alle 65-vuotiaiden muistisairaudet ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla maailmassa. Syytä tähän ei tiedetä.

Työikäisen yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Toiseksi yleisin on otsa-ohimolohkorappeuma.

LUE MYÖS

Uusia lääkkeitä tulossa

Alzheimerin taudin kulkuun vaikuttavia lääkkeitä on hyväksytty markkinoille käytettäväksi jo useissa maissa.

Suomessa lekanemabi-lääke on viranomaiskäsittelyssä Fimeassa.

Donanemabi-lääkkeen myyntilupa odottaa Euroopan komission käsittelyä.

Uudet lääkkeet voivat poistaa aivoihin kertyvää beeta-amyloidia aivoista ja estää sen kerääntymistä. Beeta-amyloidi-proteiini vaurioittaa hermosoluja ja heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä.

Uudet lääkkeet sopivat vain harvoille. Kumpaakin lääkettä voidaan antaa vain varhaisen vaiheen Alzheimer-potilaille. Tästäkin joukosta lääkkeet sopivat pienelle osalle, sillä niiden käyttöön liittyy useita tiukkoja turvallisuuteen liittyviä rajoituksia.

Lääkkeet eivät paranna, mutta ne hidastavat taudin etenemistä.

Tutkimusten mukaan varhaisessa vaiheessa aloitettuna ne hidastavat kognitiivisten toimintojen heikkenemistä noin 30 prosenttia ja vähentävät aivojen amyloidikertymiä.

– Tutkimusten mukaan jopa noin vuoden verran tilanne pysyy ennallaan, osalla puolitoista vuottakin tai pidempään, mutta kuinka kauan vaste kestää, sitä ei toki tiedetä. Tavoitteena on tietenkin, että hyvää elämänlaatua saadaan lisää, kertoo neurologian dosentti Johanna Krüger.

Uusia muitakin mahdollisia lääkkeitä muistisairauksiin tutkitaan parasta aikaa. Tällä hetkellä viimeisen vaiheen tutkimuksissa on 31 lääkettä.

Myös eri mekanismeilla vaikuttavien hoitojen yhdistelmiä on alettu tutkia. Tällaisia ovat esimerkiksi amyloidiin ja tau-proteiiniin vaikuttavat lääkeaineet.