Kangaskorpi pitää isoista koirista. Bruno sai rapsutuksia huhtikuussa 2014. Sami Saarenpää
Elina Grundströmin kirja jyväskyläläisestä mediapomosta on journalistisin keinoin toteutettu tarinamuotoinen tietokirja.
Tänään 0:01
.jpg)
Puolen Suomen lehtikeisari vai Suomen Rupert Murdoch? Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi, 62, on toistakymmentä vuotta paistatellut jatkuvasti isoja yrityskauppoja tekevänä mediapomona, jonka johtamalla konsernilla on vahva asema kahdeksassa Manner-Suomen 18:sta maakunnasta.
Keskiviikkona 17.9. julkaistava journalisti ja tietokirjailija Elina Grundströmin kirja jyväskyläläisestä mediapomosta on paljon muutakin kuin tarina jatkuvasta laajentumisinnosta. Teos ei ole auktorisoitu elämäkerta, vaan Grundströmin sanoin journalistisin keinoin toteutettu narratiivinen eli tarinamuotoinen tietokirja.
– Tavoitteeni ei ollut kirjoittaa perinteistä elämäkertaa, vaan käsitellä Vesa-Pekan elämäntarinan avulla Keskisuomalaisen laajenemista ja suomalaisen journalismin muutosta, hän kertoo kirjassa.
Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi selasi jouluviikolla 2006 lehtiä, joissa kerrottiin Alma Median ja Keskisuomalaisen mahdollisesta fuusiosta. Kangaskorpi oli lopulta yksi kaupan kaatajista. Risto Aalto
Konsernijohtaja Erkki Poranen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi pitivät henkilöstölle tiedotustilaisuuden Alma Media -fuusion kaatumisesta joulukuussa 2006. Risto Aalto
Keskisuomalainen on paisunut viime vuosina noin sataa mediaa julkaisevaksi konserniksi, jonka vuotuinen liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa.
Joulukuussa 2006 oli kuitenkin erittäin lähellä, että kaikki olisi toisin, sillä Alma Media halusi ostaa Keskisuomalainen Oyj:n. Keskisuomalaisen osakkeenomistajat olisivat saaneet osakkeistaan huiman hinnan. Kangaskorpi oli tuolloin pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtaja.
– Jos kauppa olisi toteutunut, ja minun ja sisareni Soilin osuus olisi tullut Alman osakkeina, meidän osakeomistuksemme arvo olisi nyt yhteensä 50–60 miljoonaa euroa. Nyt omistuksemme arvo Keskisuomalaisessa on alle kymmenen miljoonaa, Kangaskorpi sanoo kirjassa.
Grundström kirjoittaa, että osa Keskisuomalaisen hallituksesta halusi, että yritysfuusio toteutuisi, osa taas pelkäsi hysteerisesti, että sen jälkeen kaikki loppuisi. Voimallisimmin fuusiota vastustivat hallituksen varapuheenjohtaja Antero Vesterinen, jolle talonpoikainen itsenäisyys oli tärkeä, sekä päätoimittaja Erkki Laatikainen, joka pelkäsi oman vaikutusvaltansa menettämistä.
Tarkkaan varjellut fuusiosuunnitelmat vuotivat julkisuuteen ennen joulunpyhiä, kun Taloussanomat julkaisi 21. joulukuuta uutisen otsikolla Alma aikoo napata Keskisuomalaisen.
Kirjassa Kangaskorpi myöntää ensimmäistä kertaa olleensa vuotaja.
– Tarkoitukseni oli kyllä suoraan sanoen kaataa hanke ja tiesin, että kun se tulee julkisuuteen, se kaatuu. Se oli minun ja Erkki Laatikaisen yhteinen manööveri.
Yhtiön hallitus päätti lopulta yksimielisesti, ettei fuusioneuvotteluja jatketa.
Grundström luonnehtii päätöstä käännekohdaksi Keskisuomalaisen historiassa. Juuri tuolloin Keskisuomalaisessa omaksuttiin ajatus, että yhtiö ei halunnut olla valtausyritysten kohde, vaan aktiivinen toimija, valtaaja.
Isot yritysostot pääsivät vauhtiin kuitenkin vasta vuonna 2013, kun Keskisuomalainen laajensi Uudellemaalle ostamalla Suomen Lehtiyhtymän.
Keskisuomalaisen laajentuminen alkoi toden teolla, kun se osti Suomen Lehtiyhtymän maaliskuussa 2013. Kuvassa Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Antero Vesterinen, Suomen Lehtiyhtymän kustantaja Eero Lehti ja vaimonsa Ulpu Lehti sekä Lehtiyhtymän toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen. Sauvo Jylhä
Vesa-Pekka Kangaskorpi isänsä Pekka Kangaskorven kanssa Keskisuomalaisen yhtiökokouksessa vuonna 2005. Risto Aalto
Vesa-Pekka Kangaskorvesta, kuten hänen isästäänkin Pekasta tuli varsin myöhään Keskisuomalaisen osakkaita. Side yhtiöön syntyi perheen äidin Inkerin kautta.
Kangaskorvet lisäsivät voimakkaasti omistustaan yhtiöstä sen jälkeen, kun he myivät Jyväskylästä Iso-Urtin niemen vuonna 1988 Keski-Suomen Säästöpankille 22 miljoonalla markalla.
Mutta mennäänpä hieman taaksepäin.
Tarkoitukseni oli kyllä suoraan sanoen kaataa hanke ja tiesin, että kun se tulee julkisuuteen, se kaatuu.
Vesa-Pekka Kangaskorpi
Kangaskorvet perhekuvassa Taipaleen tilalla, jonne perhe muutti vuonna 1967. Takana vanhemmat Pekka ja Inkeri, edessä lapset Vesa-Pekka ja Soili. Kotialbumi
Poliisina toiminut Pekka Kosloff ja ylioppilas Inkeri Lummelahti tapasivat Kangasniemellä. Nuoret avioituivat ja Pekka muutti kotivävyksi Inkerin kotitaloon Laukaan Saviolle. Hän lopetti poliisin työt ja perusti puutavaraan erikoistuneen kuljetusliikkeen.
Vuonna 1963 syntynyt esikoinen Vesa-Pekka oli sukunimeltään Kosloff ja uskonnoltaan ortodoksi. Pian Vesa-Pekan syntymän jälkeen koko perhe muutti sukunimensä Kangaskorveksi. Samalla isä luopui ortodoksisesta uskonnosta ja kääntyi luterilaiseksi, joten Vesa-Pekkakin sai heti vauvana luterilaisen kasteen.
Perhe muutti Taipaleen tilalle, nykyisen Sippulanniemen golfkentän naapuriin, Jyväskylän Keljoon vuonna 1967. Kansakoulussa Vesa-Pekka oli ainoa, joka asui maalaistalossa. Häntä kiusattiin siitä, että heillä oli lehmiä.
Lukiossa 1980-luvun alussa Vesa-Pekka kritisoi ulkopolitiikkaa, YYA-sopimuksia ja suomettumista. Hänen kaverinsa kertoo, että kerran Vesa-Pekka oli liimannut koululaukkuunsa Ronald Reagan -tarran.
– Luokanvalvojamme käski häntä poistamaan sen, koska piti tarraa epäsopivana. Vee-Pee kävi opettajan kanssa pitkän älyllisen debatin, joka päättyi siihen, ettei opettaja pystynyt perustelemaan näkemyksiään tyydyttävästi, eikä Vee-Pee poistanut tarraa.
Perhe yhteiskuvassa vuonna 2020. Matilda, Vesa-Pekka, Fanni, Heidi ja Tobias sekä Vesa-Pekan sisar Soili Kangaskorpi. Kotialbumi
Erkki Laatikainen (vas.) oli viimeisiä päiviä päätoimittajana elokuun lopulla 2008. Erkki Laatikainen sai yhtiön hallitukselta lahjaksi takin ja lippiksen, joissa lukee Kehittyvien maakuntien Suomi. Oikealla hallituksen puheenjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Riikka Kaakkurivaara
Kangaskorven tie Keskisuomalaisen toimitusjohtajaksi oli pitkä. Vaasan kauppakorkeakoulusta valmistunut mies työskenteli SOK:ssa, Valiolla ja Enso-Gutzeitilla ennen kuin hänet valittiin eduskuntaan apulaissihteeriksi kansainvälisten asioiden toimistoon. Keskisuomalaisen toimitusjohtajaksi hän päätyi, kun Arto Tiitinen sai potkut vuonna 2010.
Ensolla Kangaskorpi työskenteli myös Espanjassa, jossa hän oppi puhumaan kieltä sujuvasti ja tutustui Espanjan kuninkaallisiinkin. Lopulta kuitenkin Jyväskylä veti häntä puoleensa.
Kirjassa Vesa-Pekan kaverit avaavat tämän persoonaa.
– Hän on poikkeuksellisen lojaali ystävilleen ja tutuilleen, yritysjohtaja Mika Ihamuotila sanoo.
Sinuhe Wallinheimon (kok.) pääsyä politiikkaan Kangaskorpi on auttanut neuvoillaan ja suhteillaan. Onpa Kangaskorpi osallistunut aikoinaan sekä keskustan että kokoomuksen puoluekokouksiin olematta puolueiden jäsen. Hän oli myös kunnallisvaaliehdokas keskustan listalla, muttei päässyt läpi.
Keskisuomalaisen edeltäjän Keski-Suomi-lehden perustajan Heikki Fabian Helmisen perilliset luovuttivat yhtiölle Helmisen muotokuvan tämän vuoden huhtikuussa. Kuvassa Virpi Kunnas-Helminen, Aarne Helminen ja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Timo Mustalampi
Vesa-Pekka Kangaskorpi otti selfien Keskisuomalaisen yhtiökokouksessa vuonna 2020. Koronavuonna kokous jouduttiin pitämään pienenä. Timo Mustalampi
Kirjassa kerrotaan Kangaskorven lyhyt seurustelusuhde myöhemmin pääministerinä toimineen Mari Kiviniemen kanssa.
Pitkäaikainen puoliso löytyi 1990-luvun lopulla, kun Vesa-Pekka tapasi Heidi Bambergin Jyväskylän rallikadulla. Heillä on kolme lasta, joiden hoito jäi Heidille, kun Vesa-Pekka nimitettiin Keskisuomalaisen toimitusjohtajaksi. Hän sanookin kirjassa, että lasten kanssa olisi voinut olla enemmän.
– Kyllähän meillä on Vesan uran ehdoilla menty. Se on muovannut minun elämäni tämmöiseksi. Eihän hän ole kotona hirveästi jaksanut, ja siitä on tullut välillä sanottuakin, että kun et ole paikalla, Heidi kertoo kirjassa.
– Kotona Vesa ei siivoa eikä edes käytä pesukonetta, sanoo Bamberg, jolle edustaminen alkoi käydä työstä.
Kangaskorvella on Bambergin mukaan kaikkien sosiaalisten rientojen vastapainona erakkopuoli. Tällöin Vesa-Pekka lähtee kuvaamaan. Hän osaa rentoutua myös muilla tavoin. Kangaskorpi on nähnyt lähes kaikki suomalaiset mustavalkoelokuvat ja 560 jaksoa espanjalaista saippuasarjaa La Promesaa.
Heidi Bamberg ja Vesa-Pekka Kangaskorpi on nähty vuosien varrella monissa edustustilaisuuksissa. Bamberg kertoo kirjassa kokeneensa edustamisen raskaaksi. Kuva on vuodelta 2018. Sami Saarenpää
Valokuvaus tuo Kangaskorvelle mahdollisuuden rauhoittua kiireiden keskellä. Sami Saarenpää
Vaatimattomuudesta Kangaskorpea ei voi syyttää. Värikkäät vaatteet ja krokotiilinnahkaiset kengät ovat hänen tavaramerkkinsä. Jossakin vaiheessa huomattiin, että konsernin pomoportaan miehet innostuivat hankkimaan punaisia housuja, kun Kangaskorvellakin oli.
Kotona Vesa ei siivoa eikä edes käytä pesukonetta.
Heidi Bamberg
Kangaskorpi pitää hienoista autoista. Erikoispitkän Audinsa hän pysäköi Keskisuomalaisen pääoven läheisyyteen.
– Viimeksi kun mentiin sinne, joku heidän luottamusmiehensä huusi Vesalle, että ’Vee-Pee, hieno Audi, mutta kun juuri alkoi yt- neuvottelut, niin kannattaisiko laittaa se muualle parkkiin’, Kangaskorven kaveri kertoo kirjassa.
– Mutta se oli hyvin positiivisessa sävyssä sanottu. Jostain syystä se työläisporukka tykkää Vesasta, vaikka hän on kokonaisluonteenlaadultaan aika elitistinen.
Kangaskorpi Keskisuomalainen-konsernin juhlissa Hankasalmen Revontulessa vuonna 2003. Punkki Tuire
Sama kaveri ihmettelee, miksi Kangaskorpi ajaa isolla autolla, jossa takana on 20 senttiä ylimääräistä jalkatilaa.
– En ymmärrä sitä logiikkaa, miksi Vesa ajaa sellaisella, vaikka hän ei ole siellä takapenkillä käynytkään. Vesahan ajaa aina yksin.
Kritiikkiä saavat myös ajotaidot.
– Minusta hän ei ole niin sanottu rattimies. Hän ajaa kuin mummo.
Isokaan taloudellinen menestys ei monestikaan riitä yritysjohtajille. Pitää saada myös arvostusta, esimerkiksi kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
Kangaskorpi ei saanut kutsua Linnan juhliin Sauli Niinistön kahdella presidenttikaudella, vaikka hän toimi muun muassa Medialiiton puheenjohtajana. Pitkä odotus päättyi viime vuonna, kun Kangaskorpi sai kutsun Alexander Stubbilta.
Kangaskorpi sekä viennistä vastaava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Jyväskylässä kesäkuussa 2014. Kymmenen vuotta myöhemmin Stubb kutsui Kangaskorven Linnan juhliin. Matti Salmi
Sanomalehti Keskisuomalaisen 140-vuotisjuhla Paviljongissa 7.1.2011. Juhlapuheen piti presidentti Tarja Halonen. Yhteiskuvassa presidentin kanssa Vesa-Pekka Kangaskorpi, Leena Vesterinen, Antero Vesterinen ja Pekka Mervola. Saarenpää Sami
Paraguayn presidentti Santiago Peña (vas.) vieraili Keskisuomalaisessa Jyväskylän Aholaidassa tämän vuoden elokuun alussa. Vesa-Pekka Kangaskorpi otti vieraat vastaan yhdessä Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtajan Leena Hautsalon kanssa. Pekka Seppänen
Raskas työ on myös vaatinut veronsa, ja Kangaskorpi on viime vuosina sairastellut.
– Ennen, jos kaveriporukassa keskusteltiin arvoista, sanoin, ettei terveys ole mikään arvo. Mutta nyt olen oppinut, että kyllä se on.
Kirjassa ei kerrota, milloin Kangaskorpi aikoo eläköityä. Keskisuomalaisen 60-vuotishaastattelussa toukokuussa 2023 hän sanoi jatkavassa työelämässä vielä 2–3 vuotta.
– Hankala minun on kuitenkin lähteä. Työ on minulle kuin huumetta, Kangaskorpi sanoi tuolloin.
Paljon helpommalla hän olisi päässyt, jos olisi ottanut Alma Median tarjoamat miljoonat liki 19 vuotta sitten, mutta silloin olisi jäänyt tärkeä osa Suomen median murrosta muiden tehtäväksi.
Elina Grundström Tehtävä Keski-Suomessa. Vesa-Pekka Kangaskorpi ja kaikkien aikojen mediavallankaappaus. Siltala 2025. 322 sivua.