Pohjoismaiset pääministerit eivät pidä metsävaatimuksia reiluina.
16.9. 19:33
Pääministeri Petteri Orpo (kok) ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson lähettivät yhteisvetoomuksen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille.
Vetoomuksella pääministerit haluavat kiinnittää huomiota huoleen, joka liittyy EU:n maankäyttösektorin lainsäädäntöön (LULUCF).
Pääministerit ovat sitä mieltä, että EU:n nykyiset maankäyttösektorin säädökset ovat osoittautumassa Suomelle ja Ruotsille hankaliksi. Molemmille maille koituisi haasteita ”pohjoismaisen kestävän metsätalouden” harjoittamisessa, vetoomusta perustellaan.
– Hakkuumäärien merkittävä vähentäminen ei ole mahdollista, sillä se aiheuttaisi kielteisiä seurauksia talouksillemme. Samalla puun ja metsäbiomassan saatavuus heikkenisi koko EU:ssa, Orpo toteaa.
LULUCF-lainsäädännössä jäsenmaita kannustetaan vahvistamaan hiilinielujaan eli käytännössä vähentämään hakkuita.
Jokaiselle jäsenvaltiolle on asetettu velvoite vuodelle 2030 lisätä nettohiilinielua vuosien 2016–2018 keskiarvoon verrattuna. Suomen velvoite vuodelle 2030 on lisätä nettonieluja 2,889 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla.
Metsäsektori työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä, Suomessa ja Ruotsissa yhteensä yli 200 000 ihmistä. Se on lisäksi merkittävä osa Suomen vientiä.
– Näinä epävarmoina aikoina EU:n on kyettävä osoittamaan joustavuutta. Euroopan turvallisuuden kannalta on parempi, että puuta viedään Pohjoismaista eikä Venäjältä, Orpo huomauttaa.
Vetoomuksessa sanotaan, että Suomi ja Ruotsi kuitenkin tukevat EU:n ilmastotavoitetta.
– Suomen ja Ruotsin metsät sekä metsätalous ovat ratkaisevassa roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Ilmastotavoitteet ja kilpailukyky eivät ole toisiaan poissulkevia vaan ne päinvastoin täydentävät toisiaan, Orpo sanoo.
– Metsäsektorin rooli kestävän biotalouden mahdollistajana sekä fossiilipohjaisten tuotteiden korvaajana on ratkaiseva koko Euroopan puhtaan siirtymän onnistumisen kannalta. Se tarjoaa konkreettisia ratkaisuja, joilla vähennetään haitallisia riippuvuuksia.
EU:n ilmastotavoitteet perustuvat eurooppalaiseen ilmastolakiin, jonka tavoitteena on saada EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.