TOKIO.
Yle Urheilu kertoi vajaa 11 kuukautta sitten, että Saga Vanninen taustajoukkoineen oli rekrytoinut Erki Noolin ottelulahjakkuuden uudeksi valmentajaksi ja että Vanninen asettuisi harjoittelemaan Tallinnaan.
Jälki on ollut sellaista, että Sydneyn 10-ottelun olympiavoittaja vuodelta 2000 kuuluu kärkiehdokkaisiin, kun Suomessa palkitaan vuoden 2025 parhaita valmentajia.
Kaksi arvokisakultaa hallissa, 22-vuotiaiden EM-kulta ja Suomen ennätykset sekä seitsenottelussa että halliviisiottelussa.
Avaa kuvien katselu
Saga Vanninen on 5-otellut kaksi arvokisakultaa hallissa Erki Noolin viime vuoden lopulla alkaneessa valmennuksessa. Viime kesänä tuli Bergenissä 22-vuotiaiden EM-kulta 7-ottelussa. Kuva: Jussi Jäkälä
Tällä kertaa Erki Noolin kanssa ei kuitenkaan ole tultu keskustelemaan perjantaina MM-ottelunsa aloittavasta Saga Vannisesta, vaan miehestä itsestään. Muutaman sanan ylpeä valmentaja urheilijastaan lausuu.
– Jos Saga sijoittuu viiden joukkoon, voimme olla tyytyväisiä. No, jos hän on kuudes, mutta tekee Suomen ennätyksen, se kyllä riittää myös, sanoo entinen kansanedustaja, joka odottaa urheilijaltaan erityisen hyvää jälkeä korkeushypyssä, keihäänheitossa ja 200 metrillä.
Huipennus Los Angelesissa
Kaksikon yhteistyön on tarkoitus huipentua Los Angelesin olympiakisoissa 2028.
– Sagan kanssa on sikäli kiitollista tehdä työtä, että hän pystyy kisatilanteessa suoriutumaan paremmin kuin harjoituksissa, ja itseluottamus on selvästi kasvanut. Olen nähnyt paljon toisenlaisiakin urheilijoita.
Avaa kuvien katselu
Erki Nool saa valmentaa loistavissa oloissa moderneissa halleissa. Toinen sijaitsee Tallinnan keskustassa, toinen Lasnamäen lähiössä. Kuva: Grigory Vorobyev / Yle
Ulkoratojen yleisen sarjan arvokisakultaa Nool on jo saavuttanut myös valmentajana. Hän valmensi venäläisen Vitali Petrovin kanssa italialaisen Giuseppe Gibiliscon seiväshypyn maailmanmestariksi Pariisissa 2003.
Vannisen viimeistelyleiri Chibassa meni hyvin. Virolaislegendalla oli aikaa seurata myös useiden muiden suomalaisten urheilijoiden toimintaa leirillä.
Silmä ei levännyt
Silmä ei selkeästi kaikissa toimintamalleissa levännyt.
Nool antaa hyvin selvästi, mutta kohteliaasti ymmärtää, että jos joku kokee tarvitsevansa apua sen oivaltamiseksi, mikä huippu-urheilussa saati vuoden tärkeimpiin kisoihin valmistavalla leirillä on olennaista ja mikä ei, hänen puoleensa voi kyllä kääntyä.
Nool ei kuulu niin sanotusti kynttiläänsä vakan alla piilottelevaan ihmistyyppiin.
– Sanotaan näin, että yleisurheilussa juoksija juoksee, hyppääjä hyppää, heittäjä heittää. Oikeastaan vain se on olennaista. Armand Duplantis on hypännyt miljoona kertaa, ja myös Usain Bolt juoksi treeneissä enemmän kuin puhui. Mikään muu kuin oma työsi ei vie sinua huipulle, ja paras vie koko potin. Kaikki muu on vain puhetta.
Avaa kuvien katselu
Viro on 1991 alkaneen itsenäisyytensä aikana saavuttanut yleisurheilussa kaksi olympiavoittoa. Toisen otti Erki Nool (kuvassa) 10-ottelussa syksyllä 2000 Sydneyssä. Lisäksi Gerd Kanter voitti kiekonheiton 2008 Pekingissä. Kuva: / All Over PressWilma Murron valmennus?
Yhdestä Suomen joukkueen Tokiossa epäonnistuneesta urheilijasta Nool on valmis lausumaan muutaman sanan. Wilma Murto aikoo jatkaa seiväsuraansa ilman lajivalmentajaa.
– Näkisin, että hän hyötyisi seiväshyppyvalmentajasta, joka tietää, millä tasolla pitää treenata, jotta voi hypätä yhtä korkealta kuin Wilma aiemmin. Jokainen päättää itse.
Nool oli ennen ottelu-uraansa nimenomaan seiväshyppääjä, ennätys on ottelussa tehty 560. Hän valmentaa Tallinnassa 17-vuotiasta Allika Inkeri Moseria.
Nuorten olympiafestivaalien viime kesän voittajaa pidetään lähes Murron tasoisena poikkeuslahjakkuutena. Tämän vuoksi ei voi olla Noolilta kysymättä, olisiko hän valmis Murron valmentajaksi.
– Vaikea kysymys.
Vastaus ei sisältänyt sanaa ”en”.
Avaa kuvien katselu
Erki Noolin valmentama superlahjakas Allika Inkeri Moser, 17, sijoittui Tampereella alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa elokuussa neljänneksi. Hänen ennätyksensä on 452. Kuva: IMAGO/BSR Agency/ All Over Press
Huippu-urheiluvalmennus ei ole Noolin päätyö, mikä pitää myös valmentamisen hinnan urheilijalle kohtuullisena. Hän on menestyvä valmennuskouluyrittäjä. Noin 400 lasta harrastaa yleisurheilua Noolin sateenvarjon alla. Koulu on perustettu 1997.
Viinaa Suomeen
Vannisen valmentaminen ei tietenkään ole Noolin ensimmäinen lähikontakti Viron pohjoisnaapuriin. Nool muistelee naureskellen aikoja heti Viron itsenäistymisen jälkeen 1990-luvun alussa, kun hän oli köyhä parikymppinen poika.
Neuvostoliittoa Nool ei ehtinyt urheilijana edustaa, mutta katsoo, että parissa nuorten arvokisavalinnassa jäi rannalle, koska on baltialainen eikä venäläinen.
Elämänsä ja urheilemisensa rahoittamiseksi Nool teki samaa kuin monet muutkin nuoret virolaismiehet.
– Toin laivalla viinaa Helsinkiin myytäväksi. Toiseen suuntaan vein elektroniikkaa, kameroita ja kerran pesukoneenkin laivan kannella, Nool naureskelee.
Äärimmäistä niukkuutta
Äärimmäinen niukkuus oli tuttua Vörussa vietetystä lapsuudesta asti.
– En ikinä haaveillut esimerkiksi polkupyörästä, koska ajatuskin oli aivan utopistinen. Ruokakaupoissa ei ollut mitään myytävää, hän kertoo ajoistaan sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän kokemusasiantuntijana.
Neuvostoajoista hän hakee vertauskohtaa myös, kun arvioi suomalaista huippu-urheilujärjestelmää.
– Los Angelesin olympiajuna on vielä pienen hetken asemalla. Sitten se lähtee liikkeelle. Jos Suomi haluaa kisoista menestystä, sen pitäisi lajista riippumatta jakaa rajalliset resurssit niihin projekteihin, joissa on realistinen mahdollisuus menestyä. Ei niihin, joissa on vain teoreettinen mahdollisuus.
Avaa kuvien katselu
Perjantaina ja lauantaina Tokiossa 7-otteleva Saga Vanninen on Suomen suurimpia toivoja myös Los Angelesin olympianäkymissä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaTehottomuuden monumentti
Huippu-urheilu on Noolille ennen kaikkea toimintaa, jossa kaikki eivät voi olla onnellisia. Suomen tapa jakaa julkista huippu-urheilun tukea näyttää hänestä tehottomuuden monumentilta, eikä arvio kansainvälisten tulosten ja menestystrendin valossa aivan metsässä tallustele.
– Sosialismissakin ihmiset olivat kyllä onnellisia, mutta vain paperilla, Viron parlamentissa 2007–2015 istunut Nool toteaa.
Hän edusti poliittista liikettä, joka Suomessa vastaisi kokoomusta. Nool muistelee Tallinnassa pidettyä tilaisuutta, jossa puhui suomalaisille poliitikoille. Delegaatioon kuului myös pika-aitojen viisinkertainen arvokisamitalisti, SDP:n kansanedustajana kaksi kautta istunut Arto Bryggare.
– Sanoin puheessani, että huippu-urheilija ei voi olla sosiaalidemokraatti. Arto nousi ylös ja huusi, että sanopa tuo kerran vielä, Nool nauraa makeasti.
Miehet ovat pitkältä ajalta hyviä ystäviä.
1990-luvun alussa Nool myös harjoitteli useina talvikausina Tampereella, kun Tallinnassa ei ollut kunnon olosuhteita. Tämäkin on nyt päälaellaan. Tallinnassa on kaksi upeaa yleisurheiluhallia, kaupungin ulkopuolella kolmas.
– Eikä niissä pidetä koiranäyttelyitä, Nool viittaa ennen kaikkea Tampereeseen, jonka paras halli on tämän tästä muussa kuin urheilukäytössä.