Suomessa yli 30 vuoden ajan tehty systemaattinen ennallistamistyö on kerryttänyt osaamista, jolle on jo nyt kysyntää muissa maissa, ja pian erityisesti EU-alueella. EU:n ennallistamisasetus edellyttää muun muassa soiden tilan parantamista, ja soiden suojelemisessa Suomella on suuri vastuu. Maailman kattavimman soiden ennallistamisoppaan kirjoittajat kutsuvat toimittajat mukaan tutustumaan ennallistettuihin soihin ympäri Suomea.
Alun perin kolmannes Suomen pinta-alasta on ollut suota. Yli puolet Suomen soista on ojitettu, tavoitteena on ollut kasvattaa puuta. Luonnontilaisten soiden vähennyttyä soiden luontotyypit ja lajit ovat uhanalaistuneet ja suoluonnon laatu on heikentynyt.
– Ojitetun suon vesitalous ja lajisto eivät palaudu luontaiseksi itsestään. Tarvitaan aktiivista ennallistamista, ja parhaat käytännöt on nyt koottu päivitettyyn oppaaseen 60 asiantuntijan voimin, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maarit Similä Metsähallituksen Luontopalveluista.
Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen toimittama Soiden ennallistamisopas on kaikkien soiden ennallistamisia suunnittelevien ja tekevien vapaassa käytössä. Opas on tehty ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelmassa: Soiden ennallistamisopas vauhdittaa Helmi-ohjelman tavoitteiden saavuttamista – Ympäristöministeriö.
– Oppaassa on kuvattu eri puolilta Suomea kahdenkymmenen erilaisen suon ennallistamista ja ennallistamisen vaikutuksia. Kartat ja yksityiskohtaiset kuvaukset tehdyistä ennallistamistoimista, eteen tulleista ongelmista ja niiden luovista ratkaisuista sekä erimittaiset seurantajaksot toimenpiteiden vaikutuksista avaavat monipuolisesti soiden ennallistamisen maailmaa, kertoo vanhempi tutkija Kaisu Aapala Suomen ympäristökeskuksesta.
Lisätietoja Soiden ennallistamisoppaasta:
- Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 052, kaisu.aapala(at)syke.fi
- Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maarit Similä, Metsähallituksen Luontopalvelut, puh. 040 516 2512
Tutustu ennallistettuihin soihin maastossa yhdessä Metsähallituksen Luontopalvelujen ja ELY-keskusten ennallistamisen ammattilaisten kanssaPohjois-Karjala
Esittelijä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maarit Similä, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 516 2512, maarit.simila (at) metsa.fi (viikon 39 lomalla).
IIomantsin Kesonsuolla ennallistettiin vuonna 2019 Mykränsuon länsilaitaa. Harjun reunasuolle on palautunut ennallistamisen myötä lähteitä ja lähdepuroja. Ennallistettu suo on valtaosin rämettä, mutta pieniä korpilaikkuja on myös palautumassa ennallistamisen myötä.
Vanhempi ennallistamiskohde löytyy Ilomantsin Hoikan alueelta. Vuonna 2006 siellä ennallistettiin valtion metsätalousmaan luontokohteena oleva viettävä korpisuo. Aluetta halkova puro palautettiin mutkaiseksi uomaksi. Ojien tukkimisen jälkeen alueelle on alkanut palautua myös pienialaisia lähdesoita.
Häme
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ari Lahtinen, Metsähallitus Luontopalvelut, ari.lahtinen(at)metsa.fi, p. 040 3540522 (viikot 39 ja 40 lomalla)
Tervalamminsuo Tammelassa on keskiosiltaan luonnontilainen keidassuo, jonka reunojen ojitusalueet on ennallistettu useassa osassa vuodesta 2001 lähtien. Viimeisimmät osat on ennallistettu vuonna 2023.
Rautasuolla Lopella on tänä vuonna ennallistettua suota Komionharjun kupeessa. Rautasuo on pitkälle muuttununut keidassuo, jonka luonnonsuojelulle siirtyneitä reunaosia ennallistetaan vielä lisää tulevina vuosina. Komionharjun toisella puolella olevan Luutasuon ojitetut alueet on ennallistettu vuosituhannen vaihteessa.
Evon alueella Tuohimetsässä ja Sudenpesänkankaalla on ennallistettu puustoisia korpia ja rämeitä 2023.
Esittelijä luonnonsuojeluasiantuntija Anna Isotalo, Hämeen ELY-keskus, p. 0295 036 239, anna.isotalo (at) ely-keskus.fi
Heinolan keskustan lähellä sijaitsee Hakasuo-niminen noin kolmen hehtaarin suuruinen arvokas suo, jolla esiintyy myös Hämeessä harvinaista lettoa. Suolle ohjattiin lisää vettä padolla ja johdeojalla syksyllä 2024. Hakasuolta on myös poistettu haihduttavaa puustoa maanomistajan (Heinolan kaupunki) toimesta, ja puunpoistoa tullaan tulevaisuudessa vielä jatkamaan.
Myös Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä sijaitsee tuore noin kolmen hehtaarin suuruinen vuonna 2025 ennallistettu yksityismaan lettosuokohde, josta kysymällä selviää lisää.
Lappi
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Mika Puustinen, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 0400 241 516, mika.puustinen (at) metsa.fi
Sodankylän pohjoispuolella sijaitsevan linnustollisesti arvokkaan Ilmakkijärven valuma-alueella suot ennallistettiin 2012.Ennallistamisen jälkeen alue on vettynyt hyvin ja vanha purouoma on ruvennut toimimaan luontaisesti.
Lajistollisesti arvokkaalla Keskipalonjängällä Tervolassa on toteutettu ennallistamista vuosina 2000 ja 2004. Alue on edustavaa pohjavesivaikutteista lettoa, jossa esiintyy vaateliasta lajistoa. Alue on vettynyt hyvin ja lajisto on palautumassa alueelle.
Keski-Suomi
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Christian Koivula, Metsähallitus Luontopalvelut, p. 040673 2296 , christian.koivula (at) metsa.fi
Kinnulan Niskaneva-Hyrkönnevan aluetta on kunnostettu Luontopalveluiden alueella vuosien 2020-2025 aikana yhteensä n. 300 hehtaaria. Tämä muodostaa luonnontilaisten alueiden sekä UPM:n ennallistamisalueen kanssa lähes 700 hehtaarin yhtenäisen suoalueen. Niskaneva-Hyrkönnevan alueelta saa alkunsa myös Hyrkönpuro, jonka latva palautettiin alkuperäiseen uomaansa. Alueella oli myös useita ojituksen seurauksena heikentyneitä lähteitä. Kaikkien ennallistamistoimien yhtenäinen tarkoitus oli palauttaa Hyrkönpuron valuma-aluetta lähemmäksi luonnontilaa. Valuma-alue oli voimakkaasti ojitettua, joka soiden heikentymisen lisäksi äärevöitti puron virtaamia ja heikensi vedenlaatua.
Saarijärven Ahvenlammensuot ennallistettiin 2020 ja samalla nostettiin Ahvenlammen vedenpinta alkuperäiselle korkeudelleen. Eri ennallistamistoimet tukevat toisiaan, kun koko alueen vesitalous palautuu lähemmäksi alkuperäistä luonnontilaa. Lisäksi alueen eteläreunaan on ohjattu metsätalousalueelta tulevat ojat, jotka olivat ojituksen seurauksena johdettu ojia pitkin suoraan lampeen.
Pirkanmaa
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Pekka Vesterinen, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 545 1962, pekka.vesterinen (at) metsa.fi
Seitsemisen Koveronneva ennallistettiin vuonna 1996. Ennallistettu suo on hyvä esimerkki eteläisen Suomenselän ja etenkin Seitsemisen rämeisoista. Kivinevan korpi Seitsemisessä ennallistettiin vuonna 2003. Korpi on hyvä esimerkki ennallistetusta puustoisen korpisuosta. Suokasvillisuus on palautunut nopeasti.
“Mitä tehtiin Seitsemisessä, ei jäänyt Seitsemiseen.” Seitsemisen alue on suomalaisen soiden ennallistamisen “alkulähde”, jota pidetään kansainvälisestikin merkittävänä mallialueena.
Satakunta
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Pekka Vesterinen, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 5451962, pekka.vesterinen (at) metsä.fi
Kiviharjunkeidas Kauhanevan-Pohjankakaan kansallispuistossa Karviassa, laajan keidassuokokonaisuuden reunaräme ennallistettiin 2016. Alue on hyvä esimerkki ennallistamisalueesta, mikä saa hyvin ja oikeanlaista vettä yläpuoliselta luonnontilaiselta suolta.
Saman suojelualueen Mustakeitaan ojitettu pohjavesivaikutteinen reuna ennallistettiin 2011. Virtaus palautettiin alkuperäiseen, lähteestä alkunsa saavaan puroon. Alue on hyvä esimerkki lähdesuon ja puron ennallistamisesta. Harvinaisen ja uhanalaisen lähdesaran esiintymä on elpynyt ja laajentunut ennallistamisen seurauksena.
Etelä-Pohjanmaa
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Pekka Vesterinen, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 5451962, pekka.vesterinen (at) metsa.fi
Kauhajoella Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa Punttukeitaalla ennallistettiin 2003. Alue on hyvä esimerkki aapasuon reuna-alueen ennallistamisesta.
Lauhanvuoren kansallispuistossa Kauhajoella Matolakson suo ennallistettiin 2014. Paikka on hyvä esimerkki alueen soista, joille on tyypillistä suuri vedenpinnan korkeuden vaihtelu Lauhanvuoren rinnesoilla.
Pohjois-Pohjanmaa
Esittelijä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sakari Rehell, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 0400 869 261, sakari.rehell (at) metsa.fi
Sanginjoen alue Oulussa on hyvä esimerkki kaupunkilaisille tärkeän lähivirkistysalueen ja luontokohteen ennallistamisesta. Siellä on ongelmiksi tunnistettu luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kun suoluonto on pitkällisen metsätalouskäytön aikana lähes täysin hävinnyt. Samalla maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat heikentyneet ja vesistöille koitunut ongelmia. Soita on lähdetty palauttamaan eri osissa. Esimerkkikohteena länsinurkka, missä Harakkasuota on ennallistettu jo reilu kymmenen vuotta sitten ja nyt 2023 toimia jatkettu laajemmalle suoyhdistymälle.
Oulun Kummunlammet ovat aivan kaupungin vieressä oleva linnuston ja kasvillisuuden vuoksi suojeltu suoalue, joka on ympäröivän maankäytön vuoksi ollut voimakkaasti heikentynyt ja kuivunut. Suon tilaa on täällä onnistuttu laajasti parantamaan, kun vedet on saatu 2023 palautettua kuivuneelle rimpisuolle. Aiemmin vedet menivät suoraan ojaa pitkin vesistöön
Esittelijä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Leena Rinta-Runsala, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 523 4645, leena.rinta-runsala (at) metsa.fi
Pudasjärven Tyräsuolla toteutettiin vuonna 2021 ja 2022 vesienpalautus syöttöojien ja patojen avulla. Reunaoja vei suolle kuuluvan veden kuivattaen suota ja syöttöojien avulla vesi ohjattiin takaisin luontaisille kulkureiteille.
Kainuu
Esittelijä luonnonsuojeluasiantuntija Teppo Helo, Kainuun ELY-keskus, p. 029 502 3800, teppo.helo (at) ely-keskus.fi
Sotkamon Ansosuon turvetuotantoalueelle perustettiin maanomistajan toimesta vuonna 2016 lintukosteikko, joka koostuu kolmesta laajemmasta allasalueesta sekä yhdestä rimpisuota jäljittelevästä alueesta. Vuosina 2021-2025 on turvetuotantoalueen edelleen kuivia osia vetetty erilaisilla kokeilullisilla ratkaisuilla, joilla on pyritty yhdistämään soiden ennallistaminen ja kosteikon linnustoarvot. Vesiä uudelleen ohjaamalla on myös pyritty palauttamaan alueen lähiympäristön soiden vesitalous lähemmäs luontaista.
Pohjois-Savo
Esittelijä biodiversiteettikoordinaattori Nelma Aunio, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 195, nelma.aunio (at) ely-keskus.fi
Rautavaaran Ryhäsensuo on laaja ja edustava lettosuo, jonka ojitetulta reuna-alueelta lettolajisto on kadonnut. Ryhäsensuon reuna-alueiden ojikoita ennallistettiin vuosina 2023 ja 2024. Ennallistamisen jälkeen ojitettu alue on vettynyt hyvin, ja vaateliaan lettolajiston palautumista ennallistetulle alueelle seurataan tiiviisti.
Esittelijä luonnonsuojelun asiantuntija Mikko Niskanen, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 0407483 471, mikko.niskanen (at) metsa.fi
Vieremän Suolamminsuon Selkäsuon neva-alueen länsireunan räme- ja korpialueita ennallistettiin vuonna 2023. Lisäksi ennallistettiin pieni alue viereisellä Mustanlamminsuolla.
Suolamminsuon pohjoisosaan perustettiin yksityinen luonnonsuojelualue keväällä 2025. Se on myös ennallistettu tänä vuonna. Maanomistaja poisti ennallistettavan suon ojalinjoilta ja saroilta puustoa ennen alueen suojelua, talvella 2024.
Uusimaa
Esittelijä luonnonsuojelun asiantuntija Helena Lunden, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 753 8153, helena.lunden (at) metsa.fi
Sipoonkorven kansallispuistosta Sipoosta löytyy eri aikoina ennallistettuja korpia ja rämeitä.
Nuuksion kansallispuistossa Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueella soiden ennallistamisia on tehty 90-luvulta alkaen. Paikan päällä on mahdollisuus tutustua monipuolisesti siihen, miten luonto on ennallistamistoimien jälkeen alkanut palautua.
Varsinais-Suomi
Esittelijänä luonnonsuojelun erityisasiantuntija Johanna Ruusunen, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 757 8697, johanna.ruusunen(at)metsa.fi
Teijon kansallispuistossa Salossa on ennallistettu soita 2000-luvun alusta alkaen. Siellä on ennallistettu pienialaisia korpia ja laajempia rämealueita sekä myös vanhoja turpeennostoalueita.
Kurjenrahkan kansallispuistossa Pöytyän, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien alueilla on ennallistettu soita jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen, viimeisimmät työt on toteutettu vuonna 2022.
Fakta: Soiden ennallistamisella on monia tavoitteita ja siitä hyötyvät luonnon monimuotoisuuden lisäksi vesistöt ja ilmasto
- Ennallistamisella pyritään pysäyttämään suolajiston taantuminen ja kääntämään kehitys kohti luonnontilaisen kaltaista suota.
- Luonnontilainen suo suodattaa lävitseen virtaavasta vedestä ravinteita ja pienentää siten ravinteiden määrää valumavesissä. Tämän ”suonielun” palauttaminen on yksi ennallistamisen päämääristä.
- Välittömin ilmastohyöty soiden ennallistamisesta on turpeen hiilivaraston säilyttäminen.