Influenssarokotuksesta on hyötyä sydämen vajaatoimintaa sairastaville, todetaan uudessa tutkimuksessa.
Sydämen vajaatoimintaan sairastuvien määrän ennakoidaan kasvavan väestön ikääntymisen myötä. Myös kohonnut verenpaine on yleinen vaiva suomalaisilla. Adobe stock/AOP
Influenssarokotus parantaa sydämen vajaatoimintaa potevan ennustetta. Tämä käy ilmi Lancet- tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta.
Sen tuloksista kertoo Uutispalvelu Duodecim.
Kiinalaistutkimuksen mukaan sydämen vajaatoimintaa poteville kannattaisi tarjota influenssarokotteita sairaalakäynnin yhteydessä.
Rokotteen saaneet sydämen vajaatoimintapotilaat joutuvat muita epätodennäköisemmin uudelleen sairaalaan tai menehtyvät seuraavan vuoden aikana. Rokotukset pienensivät sairaalahoidon ja kuolleisuuden riskiä 17 prosenttia.
Tulokset perustuvat 7 800 sydämen vajaatoimintaa potevan seurantaan vuosina 2021–2024. Osana tutkimusta osalle potilaista tarjottiin ilmaisia influenssarokotuksia talvikausina. Loput toimivat verrokkeina. Yhteensä 3 570 potilasta sai influenssarokotuksen tutkimuksen yhteydessä.
Influenssarokotuksia suositellaan nykyäänkin sydämen vajaatoimintaa sairastaville ja muille riskiryhmäläisille, mutta tutkimusnäyttö vaikutuksista on ollut paikoin vähäistä etenkin länsimaiden ulkopuolella.
Suomessa influenssarokotukset ovat ilmaisia kaikille riskiryhmäläisille.
Maksuttoman rokotteen saavat kaikki yli 65-vuotiaat, 6 kk–6-vuotiaat lapset, raskaana olevat, sairautensa tai hoitonsa takia riskiryhmiin kuuluvat sekä muun muassa potilastyötä tekevät.
Sydämen vajaatoimintaa voidaan ehkäistä niillä elintavoilla, jotka ehkäisevät valtimotauteja: terveellisellä ruokavaliolla, tupakoinnin lopettamisella, liikunnalla ja vyötärölihavuuden välttämisellä. Adobe stock/AOP
Väsyttää ja ahdistaa
Sydämen vajaatoiminta on vakava, lähes aina elinikäistä lääke- ja muuta hoitoa vaativa sairaus. Terveyskirjaston mukaan tavallisimmat aiheuttajat ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja sydämen läppäviat. Myös diabeteksen on osoitettu lisäävän sydämen vajaatoiminnan riskiä.
Kun verenpaine on hoitamattomana korkealla vuosia tai vuosikymmeniä, se alkaa kuormittaa sydäntä. Sydänlihas ensin vuosien kuluessa paksunee ja myöhemmin venyttyy ja jäykistyy, jolloin sen pumppauskyky alenee.
Sydämen vajaatoiminnan pääasiallinen oire on rasituksessa ilmenevä hengenahdistus ja voimattomuus. Hengenahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Etenkin nilkoissa ja säärissä voi esiintyä turvotusta, lopulta myös ylävatsalla. Turvotus johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin.
Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoi Iltalehden aiemmassa jutussa, että toisinaan oireet ovat aluksi lieviä ja tulevat esiin vain rasituksessa. Siksi oireita ei välttämättä heti tunnisteta, vaan ne voidaan laittaa esimerkiksi huonon kunnon piikkiin.
Sydämen vajaatoimintaan sairastuu elämänsä aikana ainakin joka kymmenes suomalainen. Se on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy iän myötä. Eläkeiässä olevia potilaita on Suomessa yli 120 000.