SM-liigajoukkue Helsingin IFK:n loukkaantumistilanne on muodostunut jo vuosien mittaiseksi ongelmaksi. Tämän on huomannut varmasti jokainen kiekkofani.

Viime kauden runkosarjassa joukkueen pelaajille kertyi yli 370 ottelun verran loukkaantumisista ja sairastumisista johtuvia poissaoloja. Luku on poikkeuksellinen ja lähenee jo 400 ottelun rajaa, mikä on käsittämätön määrä yhden kauden sisällä.

Tänä syksynä punapaitojen tilanne näyttää jälleen samanlaiselta, vaikka kausi on vasta alussa. Loukkaantumiset koskevat sekä nuoria että kokeneita pelaajia, ja niiden mittakaava on herättänyt huolta niin seuran sisällä kuin sen ulkopuolellakin.

Edellisessä ottelussa, lauantaina Pelicansia vastaan, HIFK:lla oli loukkaantumisten takia poissa Niko Hovinen, Panu Mieho, Iiro Pakarinen, Juhani Jasu, Petteri Lindbohm, Sebastian Repo, Jere Somervuori, Valtteri Piironen, Arttu Kärki ja Ilari Melart.

Moni kysyy nyt ääneen: mitä seurassa tehdään väärin, onko joukkue liian vanha, harjoitellaanko liian kovaa vai onko kyse vain huonosta onnesta?

Miten tämä on mahdollista?

Janne Pesonen aloitti HIFK:n urheilujohtajana toukokuussa 2024. Tomi Natri / AOP

Joukkueen urheilujohtaja Janne Pesonen on seurannut läheltä, kuinka loukkaantumiset kasautuvat kausi toisensa jälkeen.

Hänen mukaansa syyt eivät ole yksinkertaisia, mutta selviä linjoja on nähtävissä.

Pesonen kertoo, että hänen reilun vuoden mittaisella ajanjaksollaan HIFK:ssa suurin osa loukkaantumisista on syntynyt nimenomaan pelitilanteissa. Hän näkee tämän liittyvän myös joukkueen pelityyliin, joka on perinteisesti ollut aggressiivinen ja fyysinen.

– Varmaan siihen myös seurahistoriakin vaikuttaa, että HIFK pyrkii aina pelaamaan kovaa, niin totta kai sitten vastustajakin haluaa pelata kovaa vastaan, Pesonen kertoo.

Avain menestykseen

Pesosen mukaan yksi ratkaisu loukkaantumisten vähentämiseen on harjoittelu ja valmius fyysiseen peliin. Hän korostaa, että vain harjoittelemalla voidaan rakentaa kestävämpi joukkue.

– Pitää harjoitella sitä, että pelaajat olisivat mahdollisimman valmiita intensiiviseen kamppailupeliin. Se ei tule mitenkään muuten kuin harjoittelemalla. Pikkuhiljaa huomaakin, että yhtäkkiä onkin enemmän aikaa jäällä.

Pesonen muistuttaa kuitenkin, että tietyt tilanteet ovat väistämättömiä.

– Viime kaudella tuli muutama taklaustilanne, joissa tuli kovia tärskyjä päähän. Niitä on vaikea pelaajana estää.

Kritiikkiä

Pesonen ja koko organisaatio ovat saaneet kritiikkiä joukkueen rakentamisesta. Keskustelua on herättänyt myös se, miksei seuraan ole kyetty hankkimaan laatuvahvistuksia loukkaantuneiden tilalle.

Pesonen nostaa esiin rakenteellisia ongelmia, kuten pelaajamarkkinoiden tilanteen ja avainpelaajien korvaamisen vaikeuden kesken kauden.

– Jos kesken kauden tulee poissaoloja, on aika haastavaa jo muutenkin vaikeassa markkinatilanteessa löytää korvaavia pelaajia tilalle. Esimerkiksi Iiro Pakarista ei korvata millään, vaikka olisi kuinka paljon rahaa käytettävissä, Pesonen toteaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Iiro Pakarinen on poissa koko syyskauden. Tomi Natri / AOP

Nuoret kehiin

Pesosen mukaan pitkän aikavälin ratkaisu on omien nuorten pelaajien kasvattaminen liigakelpoisiksi.

– Iso suunnitelma koko organisaatiotasolla on se, että oltaisiin omavaraisempia ja meillä olisi U20-joukkueessa vielä enemmän lähellä liigatasoa olevia pelaajia, jotka pääsisivät pelaamaan, kun paikka tulee.

– Se vaatii kärsivällisyyttä, huomauttaa Pesonen.

Loukkaantumissuman keskellä ei haluta luoda uutta ongelmaa seuran sisällä.

– Jos tulee useampi poissaolo, eihän me voida valmistaa niin sanotusti viittä kentällistä valmiita pelaajia, vaan tarvitaan myös tilaa nuorille pelaajille. Muuten nuoret kokevat, että tie on tukossa ja sitten he lähtevät muualle. Näinhän se tilanne on aiemminkin ollut.

Psykologiset tekijät

Iltalehden jääkiekkoasiantuntija Pekka Virta tarkastelee asiaa laajemmasta näkökulmasta ja nostaa esiin psykologisia sekä rakenteellisia tekijöitä.

Hänen mukaansa joukkueen vireellä ja kulttuurilla voi olla suuri vaikutus loukkaantumisiin.

Virta ei kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta puhuu yleisestä ilmiöstä. Hän korostaa, että voittavissa ja hyvinvoivissa organisaatioissa loukkaantumiset vähenevät luonnollisesti ja pelaajien motivaatio pysyä pelikunnossa kasvaa.

– Omalla urallani huomasin sen, että kun asiat menivät hyvin, ongelmatkin olivat paljon pienempiä, Virta sanoo.

Voittavat joukkueet hallitsevat pelejä ja pystyvät sitä kautta vähentämään loukkaantumisia.

– Silloin kun joukkue voittaa, kukaan ei halua pudota kokoonpanosta pois. Kaikki tekevät silloin kaikkensa sen eteen, että huolehtivat itsestään mahdollisimman hyvin. Negatiivisessa kierteessä olevat joukkueet taas käyttävät enemmän pelaajia kauden aikana kuin sarjan kärkijoukkueet.

Virta on urallaan huomannut, että häviämisen kulttuuri kasvattaa loukkaantumisia ja luo ilmapiirin, jossa poissaoloista tulee arkipäiväisempiä.

– Vuosia peräkkäin häviävissä joukkueissa syntyy kulttuuri, jossa on ihan normaalia, että pelaaja huilaa kaudesta 20–25 prosenttia peleistä. En minä väitä, että kukaan lintsaa, mutta se on inhimillistä olla kaipaamatta kurjuutta. Silloin syntyy matalampi kynnys sairastua eikä siitä parantumisella ole kiire.

Olli Jokinen -efekti

Virran mukaan negatiivisessa kierteessä olevien joukkueiden pelaajien on “helpompi” jättäytyä pois peleistä. Jenni Gästgivar

Ville Peltonen sai väistyä viime kauden pettymyksen jälkeen HIFK:n päävalmentajan paikalta. Tilalle palkattiin Ruotsista Olli Jokinen.

Kun Jokinen astui Jukurien peräsimeen vuonna 2021, seura nousi edelliskauden toiseksi viimeiseltä sijalta Liigan runkosarjan toiseksi yhdessä kaudessa.

Myös kolmas kausi (2023–24) Mikkelissä oli menestys, kun seura sijoittui runkosarjan päätteeksi viidenneksi. Kauden jälkeen Jokinen siirtyi SHL:ään Timrå IK:n peräsimeen.

Virta muistuttaa myös siitä, että Jokinen teki Mikkelissä erinomaisen työn pelaajien kehittäjänä, mutta Helsingissä paineet ovat toista luokkaa.

– Jokinen onnistui loistavasti nimenomaan pelaajien kehittäjänä ja nuorten pelaajien henkisenä tukena. HIFK:ssa tulos pitää tehdä paljon nopeammalla jänteellä ja seuranta on suurempaa verrattuna Mikkeliin.

Hän uskoo, että vain yksi asia voi rauhoittaa tilanteen.

– Sitten kun on stressiä ja huolta, joutuu selittämään ja reagoimaan siihen, mitä puhutaan. Se ei koskaan rauhoita sitä tilannetta. Sen takia vain voittaminen lopulta rauhoittaa tilanteen Helsingin jäähallissa.

Ei pyyhettä kehään

Helsinkiläiset ovat hävinneet kauden kolmesta ensimmäisestä pelistään kaksi, eikä ensimmäinen voitto Jukureistakaan ollut vahvin suoritus punapaidoilta.

Virta painottaa, ettei seuran ja kannattajien kannata vielä heittää pyyhettä kehään.

– Ei kannata tehdä vielä kovin suuria johtopäätöksiä mestaruustaistelusta eikä pelityylistäkään. Se on selvä asia, että heillä on nyt iso haaste saada kokoonpano terveeksi.