Venäjän talouden nykyisiä vaikeuksia voitaisiin lisätä tuntuvilla pakotteilla, toteaa asiantuntija.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen Pankin mukaan Venäjän talouskasvun hidastuminen jatkui heinäkuussa tuotannon ja investointien laskiessa.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ei puhuisi Venäjän talouden tilanteesta vielä stagflaationa.
Ukrainan iskut öljynjalostamoihin sekä lännen mahdolliset uudet pakotteet voivat heikentää Venäjän taloutta entisestään. Erään arvion mukaan jopa romahduksen partaalle.
Venäjän sotatalous vaikuttaa vähitellen koituvan turmiolliseksi maalle.
Viimeisimmässä viikkokatsauksessaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (Bofit) totesi Venäjän talouden kasvun hidastumisen jatkuneen heinäkuussa.
Vaikeuksia talouskasvulle aiheutti muun muassa tuotannon ja investointien kasvun hidastuminen. Investoinnit kiinteään pääomaan kasvoivat huhti-kesäkuussa enää 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta, kun tammi-maaliskuussa kasvua kertyi vielä lähes 9 prosenttia, viikkokatsauksessa kerrotaan.
Venäjän talouden kasvun heikkenemisestä on kielinyt myös se, että Kreml-mieliset talousekonomistit ovat varoittaneet täysimittaisen taantuman mahdollisuudesta jo ensi vuoden alussa.
Lue lisää: Asiantuntijalta suora arvio: Venäjän taloudella menee surkeasti
Voidaanko Venäjän tilanteessa puhua vähitellen myös jo stagflaatiosta?
– Yleensä stagflaatiosta puhutaan silloin, kun kun korkeiden korkojen ja hitaan kasvun aikaa on jatkunut ainakin jonkin aikaa. Pari kuukautta ei vielä niin ole, toteaa Bofitin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Vaikka stagflaatiolla ei Solangon mukaan ole virallista määritelmää, arvioidaan siihen liittyvän myös korkean työttömyyden ilmiö. Myöskään tästä ei ole toistaiseksi ollut merkkejä Venäjällä.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:n vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Kuva: Heikki Saukkomaa
Solangon mukaan aiemmin Venäjällä nähty inflaatio on myös viime kuukausina osittain hellittänyt talouden kasvun vauhdin hidastumisen myötä.
– Tätä vasten stagflaation todennäköisyys on nyt ehkä aavistuksen verran pienempi kuin se oli vaikka pari kuukautta sitten, jolloin inflaatio oli selvästi korkeammalla, Solanko lisää.
Venäjän keskuspankki on syksystä 2023 lähtien pitänyt ohjauskorkonsa erittäin korkealla hillitäkseen nopeasti laukkaavaa inflaatiota.
TakaIskuista huolimatta Solanko arvioi Venäjän talouden kasvun jatkuvan erityisesti sotateollisuuden investointien avulla.
Vastaavasti siviilipuolen tuotannon osuus Venäjän taloudessa supistuu kokoajan. Solangon mukaan myös yksityisten alojen investoinnit ovat olleet heikolla tolalla.
– Tämä uhkaa muuttaa koko talouden rakennetta siten, että valtio-omisteisten ja rakenteellisesti korruptiolle alttiimpien yhtiöiden osuus kasvaa jatkuvasti.
Viime aikoina kiihtyneet iskut Venäjän öljytuotantoon ovat myös tehneet omiaan maan taloudelle.
Ukraina on iskenyt viime aikoina toistuvasti Venäjän öljynjalostamoihin. Kuva paikallisesta öljynjalostamosta Venäjän Omskissa. Kuva: Alexey Malgavko / Reuters
Ukrainan iskut Venäjän öljynjalostamoihin ovat nostaneet venäläisen öljyn hintoja joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia.
Lue lisää: Venäjä vaikeuksissa – Asiantuntija: Tätä se voi tarkoittaa Putinille
Solanko arvioi iskujen lopullisten vaikutusten Venäjän talouteen jäävän kuitenkin mahdollisesti rajallisiksi.
– Se mihin niillä on vaikutusta on se, että bensan kotimainen hinta nousee Venäjällä, kuten se tähän aikaan vuodesta nousee muutenkin. Tämä varmasti osittain rikkoo sitä valtion propagandaa kansalaisten silmissä, jonka mukaan kaikki menee Venäjällä hyvin.
Samalla iskut kuitenkin rajoittavat Solangon mukaan Venäjän mahdollisuuksia myydä jalostamiaan öljytuotteita.
– Niin kauan kuin Venäjä pystyy korvaamaan jalosteiden viennin supistumista raaka-öljyn viennin kasvulla vaikutushan ei ole kovin suuri, mutta kovin paljon tällaista korvaamistakaan ei voida tehdä.
Myös Yhdysvaltojen mahdollisten pakotteiden vaikutus saattaa näkyä Venäjän talouden kasvussa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti viikonloppuna olevansa valmis ”suuriin pakotteisiin” Venäjää vastaan, kun kaikki Nato-maat lopettavat öljyn ostamisen Venäjältä ja asettavat kovempia pakotteita Venäjää vastaan.
Trumpin mukaan Naton tulisi asettaa 50–100 prosentin tuontitullit Kiinalle.
Kiina on läpi Ukrainan sodan ollut Venäjän tärkeä kauppakumppani Intian ohella.
Kiinan kohdistuvat tullit voitaisiin Trumpin mukaan perua, kun Venäjän sota Ukrainassa loppuu.
Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi jo kesäkuussa, ettei Venäjän talous saa luisua kohti taantumaa. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / Sputnik / Reuters
Brittiläinen ajatushautomo Chatham House arvioi hiljattain, että lännen uudet ja koventuvat pakotteet voisivat syöstä Venäjän talouden romahduksen partaalle.
Ajatushautomon mukaan Venäjän vientituotteisiin mahdollisesti sovellettava 10–20 prosentin tulli olisi riittävän tehokas ratkaisu tätä varten.
Voisivatko lännen ja Yhdysvaltojen pakotteet romuttaa siis Venäjän talouden?
– Venäjä on kuitenkin siinä mielessä markkinatalous, että yritykset ja kotitaloudet sopeutuvat yllättäviinkin vaikeuksiin. Lisäksi maa ei ole riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta. Siksi kertakaikkinen talouden romahdus on kovin vaikea kuvitella. Talouden vaikeuksia pakotteilla kyllä voidaan lisätä, Solanko arvioi.