Terveys
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä on yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen, Helsingin yliopiston tuore tutkimus paljastaa.
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonaiskolesterolia, ”huonoa” LDL-kolesterolia sekä painoa.
Papumies-tutkimuksessa selvitettiin, miten punaisen ja prosessoidun lihan vaihtaminen Suomen olosuhteissa menestyviin palkokasveihin vaikutti miesten terveyteen ja kriittisten ravintoaineiden tilaan elimistössä.
Tutkimuksessa 102 työikäistä miestä jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä söi kuuden viikon ajan punaista ja prosessoitua lihaa 760 grammaa viikossa eli saman verran kuin suomalainen keskivertomies. Tämä kattoi neljänneksen proteiinin kokonaissaannista.
Toinen ryhmä runsaasti herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita, jotka kattoivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Lisäksi he söivät 200 grammaa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä kattoi viisi prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Tämä vastaa planetaarisen ruokavalion suosituksen maksimimäärää punaisen lihan käytölle.
Muilta osin osallistujat jatkoivat oman ruokavalionsa noudattamista. He eivät kuitenkaan syöneet tutkimuksessa jaettujen elintarvikkeiden lisäksi muuta punaista tai prosessoitua lihaa tai palkokasveja.
Punainen liha käsitti naudan- ja sianlihaa ja prosessoitu liha näistä lihalaaduista valmistettuja makkaroita ja leikkeleitä.
Viime vuoden lopulla voimaan tulleiden kansallisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia tulisi syödä aiempia suosituksia enemmän ja muun muassa leikkeleiden, makkaroiden ja lihajalosteiden syömistä pitäisi välttää. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Lihan ohella runsaasti herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita syöneiden miesten paino laski keskimäärin kilon verran. Pelkästään lihaa syöneiden paino taas laski vain 300 grammaa.
Tulosten perusteella palkokasvien lisääminen ja punaisen ja prosessoidun lihan vähentäminen laskee kokonais- ja LDL-kolesterolia, pienentää sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä ja voi edistää painonhallintaa.
Papuryhmän kohdalla veren kolesteroliarvoissa suotuisa muutos oli odotettu, sillä ruokavaliosta saadun rasvan laatu parani.
Sen sijaan painon putoaminen yllätti tutkijat.
– Koetilanteessa osallistujat usein seuraavat tarkemmin syömistään, mikä voi myötävaikuttaa painon putoamiseen. Tässä tutkimuksessa papuryhmän paino laski kuitenkin merkittävästi enemmän kuin lihaa syöneiden paino, vaikka kyseessä oli kohtuullisen lyhytaikainen tutkimus, molekulaarisen ravitsemustieteen professori Anne-Maria Pajari maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta kertoo tiedotteessa.
Papuryhmän paino laski merkittävästi enemmän kuin lihaa syöneiden paino.
Professori Anne-Maria Pajari
Punaisen lihan vähentäminen laski B12-vitamiinin saantia papuryhmässä. Elimistöön imeytyneen B12-vitamiinin määrä oli kuitenkin edelleen turvallisella tasolla tutkimuksen päättyessä.
Raudan saanti ruoasta oli puolestaan papuryhmässä suurempaa, kun taas jodin saannissa ei havaittu ryhmien kesken eroa.
– Lyhyellä aikavälillä kriittisten ravintoaineiden tilanne ei vaarantunut papuryhmässä. Tähän vaikutti se, että mistään ruoka-aineesta ei luovuttu kokonaan vaan pysyttiin edelleen sekaruokavaliossa, sanoo Pajari.
Hän kertoo, että tutkimukseen osallistujille jaetut palkokasvielintarvikkeet olivat nopeasti ruoaksi valmistettavia.
– Havaintojemme perusteella uskon, että maltillinen ruokavaliomuutos kestävämpään suuntaan herneitä, papuja ja linssejä hyödyntäen on mahdollinen meille useimmille.
Pajari lisää, että lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin siitä, miten siirtyminen kasvipainotteisiin ruokavalioihin vaikuttaa elimistön ravitsemustilaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevilla väestöryhmillä, kuten lapsilla ja ikääntyneillä.