Koulut|Helsingin yliopiston professorin Mari Vaattovaaran mielestä koulujen on saatava asuntopolitiikasta tukea segregaation eli alueellisen ja etnisen eriytymisen ehkäisemiseen.
17.9. 20:07
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kritisoi koulujen jättämistä yksin taistelemaan segregaatiota vastaan.
Vaattovaaran mukaan asuntopolitiikka on avainasemassa segregaation ehkäisyssä, mutta kohtuuhintaisen asumisen muotoja ajetaan alas.
Professori peräänkuuluttaa julkista keskustelua asumisen ihanteista ja periaatteista segregaation kiihtymisen estämiseksi.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kaipaisi enemmän julkista keskustelua siitä, miten koulut jätetään hänen mielestään tällä hetkellä yksin taistelemaan segregaatiota vastaan pääkaupunkiseudulla.
Segregaatiolla viitataan alueelliseen ja etniseen eriytymiseen.
”Koulut on heitetty rekan alle”, hän sanoo.
Vaattovaaran mielestä koulut ovat mahdottoman edessä, jos ne eivät saa tukea segregaation ehkäisemiseen asuntopolitiikasta.
”Nyt askarrellaan koulujen sisällä ja puhutaan esimerkiksi painotusluokkien alasajosta. Pitäisi puhua kohtuuhintaisesta asumisesta ja siitä, miten välteltyjen alueiden vetovoimaa olisi mahdollista kasvattaa.”
Koulujen eriytyminen on todellisuutta pääkaupunkiseudulla.
Esimerkiksi Vantaalla koulujen vieraskielisten määrät vaihtelivat vuonna 2024 alle kymmenestä prosentista yli 80 prosenttiin.
Myös Espoossa on kouluja, joissa vieraskielisiä on liki 80 prosenttia oppilaista. Helsinki on Vaattovaaran mielestä onnistunut segregaation torjunnassa paremmin, mutta myös pääkaupungista löytyy kouluja, joissa lähemmäs 70 prosenttia oppilaista on vieraskielisiä.
Kolumnisti Ujuni Ahmed kirjoitti elokuun lopussa Apu-lehdessä, että tietyillä alueilla lähikoulu voi muodostua loukuksi.
”Kun tietyistä kouluista pyritään pois ja toisia vältellään, kouluvalinnat alkavat heijastaa alueiden jakolinjoja – ja samalla vahvistavat niitä. Lapset kasvavat erillään toisistaan ja yhteiskunnasta: kielestä, kulttuurista, verkostoista ja tulevaisuuden näkymistä”, Ahmed kirjoittaa.
Myös Vaattovaara painottaa, että tietyn alueen välttäminen on segregaation vahvin moottori.
”Silloin erityisluokkien lopettaminen ei auta. Pikemminkin alueen laatua ja vetovoimaa tulisi lisätä. Helpoimmin se tapahtuu asuntokannan moninaisuutta lisäämällä.”
Mari Vaattovaara kritisoi Espoon Perkkaan kaltaisia asuinalueita, joissa on huomattavan paljon yksiöitä ja kaksioita, paljon yksinasuvia, vähän lapsiperheitä ja nekin pienituloisia. Hänen mielestään tällaiset asuinalueet rakennetaan jo lähtökohdiltaan eriytyneiksi. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Vaattovaaran mukaan tarvitaan siis isompia asuntoja, monipuolisempaa asuntokantaa ja viihtyisiä ympäristöjä sekä erilaisia asuntojen hallintamuotoja.
”Omistusta, välimuotoa ja Hitasta. Sellaista, ettei ole pakko lähteä toisaalle, jos vaurastuu.”
Sekoittava asuntopolitiikka on segregaation ehkäisyn ydintä, mutta Vaattovaaran mukaan ongelma on, että kohtuuhintaisen asumisen eri muotoja ajetaan alas joka puolelta.
Halpojen ja valtion tuella rahoitettujen vuokra-asuntojen osuus on ollut 2000-luvulla pudotuksessa Helsingissä ja sen naapurikaupungeissa, kertoi HS helmikuussa.
Tuettujen ara-vuokra-asuntojen osuus laskee Helsingissä yhä. Myös toista Helsingille tärkeää asumisen muotoa eli asumisoikeusasuntoja valtio ajaa alas.
Viime viikolla HS kertoi, että Hekan uudet vuokra-asunnot ovat niin kalliita, ettei pienituloisilla ole niihin enää varaa. Hitas on lakkautettu. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lla on ollut keskeinen rooli kohtuuhintaisten asuntojen tuottajana, mutta se lopetettiin ja toiminnot siirrettiin osaksi ympäristöministeriötä.
Parhaillaan hallitus suunnittelee Valtion asuntorahaston lakkauttamista ja rahaston varojen siirtämistä valtiolle. Jos suunnitelmat toteutuvat, tulee valtion tukeman asuintuotannon määrä laskemaan pian jyrkästi.
Suomessa aloitettiin viime vuonna arviolta 18 000 uutta asuntohanketta. Näistä lähes puolet oli valtion tukemaa asuntotuotantoa eli ara-asuntoja.
Kuten HS kirjoitti elokuussa, olisi Valtion asuntorahaston lakkauttamisella merkittäviä vaikutuksia Suomen rakennus- ja asuntomarkkinoihin ja pidemmällä aikavälillä myös tavallisille suomalaisille, joiden tulotaso ei riitä markkinahintaisissa asunnoissa asumiseen.
”
”Meidän ei pidä jättää kouluja kohtuuttomaan asemaan ja lapsia ongelmien ratkojaksi.”
Segregaatioon vaikuttaa myös se, millaisia asuntoja rakennetaan. Vuonna 2023 Vaattovaara ja Helsingin kaupungin nyt jo eläköitynyt järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori julkaisivat laajan selvityksen, jonka mukaan rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Esimerkiksi Espooseen ja Vantaalle on rakennettu alueita, joita Vaattovaara kutsuu jo lähtökohdiltaan ”eriytyneiksi”: runsaasti pieniä vuokra-asuntoja ja yksinasujia, matala tulotaso, paljon maahanmuuttajia, vähän lapsiperheitä – ja nämä lapsiperheet kaupungin keskiarvoa pienituloisempia.
Vaattovaaran mukaan nyt pitäisi puhua asumisen ihanteista ja periaatteista, sillä jos niin ei tehdä, segregaatio kiihtyy.
”Meidän ei pidä jättää kouluja kohtuuttomaan asemaan ja lapsia ongelmien ratkojaksi. Kunnilla on kaupunkisuunnittelumonopoli, eli on aidosti mahdollista tehdä valtavasti asioita.”