Loppuvuoden pimeyteen tuovat piristystä lukuisat uudet taidenäyttelyt. Tänä syksynä huomio kiinnittyy siihen, että moni museo luottaa valokuvan voimaan.
Poimimme monipuolisesta taidetarjonnasta menovinkiksi nämä kahdeksan.
1. Syksyn ykkösnimi on Klimt
Avaa kuvien katselu
Gustav Klimtin öljyvärimaalaus Amalie Zuckerkandl (1917–1918). Kuva: Belvedere, Wien, Foto: Johannes Stoll
Itävaltalaisen Gustav Klimtin (1862–1918) taiteen ystävät ovat odottaneet tätä näyttelyä jo pitkään. Hänen teoksiaan ei ole aiemmin ollut esillä Suomessa.
Gustav Klimt oli niin sanotun Wienin sesession perustaja. Liikkeen nuoret taiteilijat halusivat sanoa piut paut luutuneille taideihanteille ja tuoda taiteeseen moderneja tuulahduksia.
Kuinka ollakaan, Gustav Klimtin taidetta aikanaan myös paheksuttiin, olihan teoksista löydettävissä häivähdys erotiikkaa.
Avaa kuvien katselu
Taiteilijan Beethoven-friisi Vihamieliset voimat – paneeli 1, etuseinä. Seinämaalauksista näyttelyssä on esillä kopiot. Kuva: Belvedere, Wien
Vaikka Atenumin taidemuseon syksyn päänäyttely saakin huomiota juuri Klimtin ansiosta, mukana on teoksia monelta muultakin nimekkäältä taiteilijalta, kuten taidemaalari Akseli Gallen-Kallelalta (1865–1931).
Esillä on kuvataidetta, valokuvia, muotoilua, koruja ja muotia.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien. Ateneumin taidemuseo, Helsinki 26.9.2025–1.2.2026.
2. Amos Rexissä uhmataan painovoimaa
Avaa kuvien katselu
Leandro Erlichin teokset ihmetyttävät ja yllättävät katsojan. Bâtiment on vuodelta 2004. Kuva: Leandro Erlich
Syksyn päätähti on argentiinalaissyntyinen Leandro Erlich.
Hänen suurissa installaatioissa eivät päde fysiikan lait, vaan niissä uhmataan painovoimaa – mitä näen ja mikä on totta?
Leandro Erlichin teoksia on voinut ihmetellä museoissa maailmalla, mutta Suomessa hän on ensikertalainen.
Leandro Erlich. Amos Rex, Helsinki 8.10.2025–29.3.2026.
3. Stefan Bremer ja nostalgiatrippi 1980-luvulle
Avaa kuvien katselu
Stefan Bremer valokuvasi 1970- ja 1980-luvuilla Helsingin yössä ja tuli tunnetuksi legendaarisista nuorisokuvistaan. Kuvan ”Steissin kingit” hän otti Rautatieasemalla vuonna 1978. Kuva: Stefan Bremer
Avaa kuvien katselu
Hakasalmen huvilan näyttelyssä oman kokonaisuutensa muodostavat rock-bändien keikoilta otetut valokuvat. Bremer kuvasi Divinen ja Lauran Zebra-klubilla vuonna 1982. Kuva: Stefan Bremer
Valokuvaaja Stefan Bremerin ikoniset valokuvat vievät Helsingin yöhön – kaupungin kaduille ja klubeille, joiden hämyssä kohtaavat yön kulkijat ja juhlijat.
Bremerin otokset ovat dokumentinomaisia muistumia 1980-luvulta, kun punkkarit majailivat Lepakossa ja diinarit kokoontuivat Rautatieasemalla.
Kuvista välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja luottamus, joka kuvaajan ja kuvattavien välillä vallitsee.
Stefan Bremer – Helsinki by Night. Hakasalmen huvila, Helsinki 4.10.2025–30.8.2026.
4. Espanjalaista lämpöä ja valoa
Avaa kuvien katselu
Välimeren valo on aina houkutellut taiteilijoita Espanjan rannikoille kaikkialta Euroopasta. Luís Masriera maalaus Auringonvarjoja rannalla on vuodelta 1928. Kuva: Fundación Fran Daurel 
Avaa kuvien katselu
Francisco Pradilla: Pitsinnypläystä häitäni varten (1908). Kuva: Catedral de Barcelona – Adrià Soler
Onko mielikuvasi Espanjasta härkätaisteluita ja flamencon rytmikästä nakutusta?
Matkailijat ovat suunnanneet Espanjan lämpöön jo 1700-luvulta alkaen, ja sieltä samat mielikuvat ovat periytyneet myös taiteeseen. Sinebrychoffin taidemuseon uutuusnäyttely kurkistaa myös myyttien taakse.
Näyttely esittelee suomalaiselle yleisölle ensimmäistä kertaa yhtä laajasti Espanjan 1800-luvun ja 1900-luvun alun maalaustaidetta.
Espanja myyttien takana. Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki 11. tammikuuta 2026 saakka.
5. Muumitaloon pakoon syysmyrskyä
Avaa kuvien katselu
Kuvataiteilija ja kirjailija Tove Janssonin lavasteluonnos Muumitalosta (1950). Kuva: ©Moomin Characters™
Tämä vuosi on Muumien juhlaa. Ensimmäisen Muumitarinan, Muumit ja suuri tuhotulva, julkaisusta on 80 vuotta ja Tove Janssonin nimi on vuoden aikana esillä eri yhteyksissä myös Suomen ulkopuolella.
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa pohditaan muun muassa valokuvin Janssonin sekä rakastettujen Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun.
Muumeille koti Muumilaaksossa oli turvapaikka maailman mullistuksilta ja syysmyrskyiltä. Tove Jansson nautti Klovharun kesäkodista saaristossa.
Pako Muumilaaksoon. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki 10.10.2025–27.9.2026.
6. Kaihon kuvia Kaurismäen hengessä
Avaa kuvien katselu
Kaurismäen elokuva Kauas pilvet karkaavat (1996) on hovimestari Ilonan ja raitiovaununkuljettaja Laurin tarina. Näyttelijöinä Kari Väänänen, Kati Outinen ja Outi Mäenpää. Kuva: Malla Hukkanen
Valokuvaaja Malla Hukkanen on työskennellyt ohjaaja Aki Kaurismäen elokuvien still-kuvaajana ja kuvaussihteerinä.
Savonlinnan museon Kaihon Kultamaa -näyttelyssä on hänen valokuviaan Kaurismäen elokuvista. Tuoreimmat ovat Kuolleet lehdet -elokuvasta (2023).
Malla Hukkanen on palkittu työstään useita kertoja. Hänelle myönnettiin Matti Pellonpää -elokuvakulttuuripalkinto viime vuonna.
Kaihon Kultamaa – Malla Hukkasen valokuvia Aki Kaurismäen elokuvatuotannoista. Riihisaari – Savonlinnan museo 26.9.2025–15.2.2026.
7. Toisenlainen Martta Wendelin
Avaa kuvien katselu
Martta Wendelin teki myös tällaisia kuvia. Wendelinin kansikuva Berta Ruckin kirjaan Nykypäivien tyttö on vuodelta 1934. Kuva: Tuusulan taidemuseon kuvitustaiteen kokoelma
Kuvataiteilija Martta Wendelin (1893–1986) teki kortteja, piirsi lehtien kansikuvia ja kuvitti satukirjoja. Erityisesti hänet muistetaan Kotiliesi-lehden kansikuvista.
Koti-idylliä ihannoivan kuvaston ohella Wendelin teki myös toisenlaisia aiheita. Vähemmän tunnetuissa kuvissa on rohkea, itsenäinen ja muodikas nainen, joka ajaa autoa, käy kahvilassa ja juhlii. Silkkisukkia, polkkatukkia -näyttely esittelee tätä Wendelinin uralla poikkeukselliseksi jäänyttä vaihetta.
Silkkisukkia ja polkkatukkia. Erkkola, Tuusula 14. joulukuuta 2025 saakka.
8. Hildurin ihmeellinen elämä
Avaa kuvien katselu
Valokuvaaja Hildur Sammallahti oli Suomen Lapin valokuvaajana uranuurtaja. Kuva: LAPIN MAAKUNTAMUSEO
Hänellä oli oma valokuvaamo Rovaniemellä jo viime vuosisadan alussa. Lisäksi Hildur Sammallahti työskenteli Kemi-Yhtiön valokuvaajana ja Helsingin Kaiku -lehden kirjeenvaihtajana.
Näyttelyssä on 300 hänen ottamaansa historiallista valokuvaa Rovaniemeltä ja Lapista.
Walokuvaaja Hildur. Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi 16. elokuuta 2026 saakka.