Opiskeluperusteisen oleskeluluvan saaneet työskentelevät harvemmin kuin muut opiskelijat.
Avaa kuvien katselu
Ero opintopisteiden määrässä repesi vuonna 2018. Kuva: Sami Takkinen / Yle
Oleskeluluvalla opiskelevat suorittavat enemmän opintoja Suomessa kuin suomalaiset, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuore raportti.
VATTin Datahuoneen raportin mukaan lukuvuonna 2023–2024 opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulussa opiskelevien opintopistekertymän mediaani oli noin 64, kun muiden opiskelijoiden mediaani oli noin 54 opintopistettä.
Korkeakouluopiskelija tarvitsee vuosittain keskimäärin 60 opintopistettä valmistuakseen tavoitetahdissa. Kymmenen opintopisteen ero tarkoittaa kahta tavanomaista viiden opintopisteen kurssia.
Vuonna 2024 korkeakoulututkintoa varten oleskeluluvan saaneista kaksi kolmasosaa oli Etelä-Aasian maiden kansalaisia.
EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa tullakseen Suomeen, joten heitä ei käsitellä raportissa.
Tutkija Max Toikan mukaan erot iässä, sukupuolessa, meneillään olevassa opiskeluvuodessa tai suoritettavassa tutkinnossa eivät juuri selitä eroa opintopisteiden määrässä.
Ero repesi sen jälkeen, kun kolmansien maiden kansalaisille tuli lukuvuosimaksut
Avaa kuvien katselu
Vielä ennen lukuvuotta 2018–2019 oleskeluluvallisten ja muiden opiskelijoiden opintosuoritusten mediaani oli käytännössä sama.
Elokuussa 2017 tai myöhemmin korkeakouluopintonsa aloittaneet kolmansien maiden kansalaiset ovat joutuneet maksamaan lukuvuosimaksuja.
Tutkimus ei kuitenkaan kerro, onko lukuvuosimaksuilla ja opintopistekertymillä syy-seuraussuhdetta, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi tiedotteessa.
Raportin mukaan oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa opiskelevat työskentelevät harvemmin ja valmistuvat nopeammin kuin muut opiskelijat.
Opiskeluperusteisella oleskeluluvalla korkeakoulututkintoa suorittavat saivat palkkatuloja keskimäärin 770 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Muut opiskelijat tienasivat 1 350 euroa.
Kolmansien maiden opiskelijat jakautuvat melko tasan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken. Lähes puolet opiskelee tekniikan aloja tai ICT-alaa, mutta terveys- ja hyvinvointialojen suosio on kasvanut.
Korkeakoulututkinnon suorittamista varten myönnettyjen opiskeluperusteisten ensimmäisten oleskelulupien määrä on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla.
Vuonna 2024 niitä myönnettiin noin 8 000.
2010-luvun lopulla vuosittainen määrä oli noin 2 000.