Asiantuntija ei usko tiettyjen nimien paluuseen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomen kielen professori Terhi Ainiala kertoo suomalaisten nimien trendeistä ja suosiosta.
Suositut nimet ovat usein kaksi- tai kolmitavuisia.
Ainiala kehottaa vanhempia miettimään nimen käytettävyyttä arjessa ja muistuttaa nimen henkilökohtaisuudesta.
Aino, Lilja, Helmi, Aleksi ja Elias.
Siinä esimerkkejä nimistä, joita suomalaiset pitävät kauniina.
Helsingin yliopiston suomen kielen professori Terhi Ainiala on todistanut erilaisia nimitrendejä.
– Nimien suosio vaihtelee. Suomalaisilla on paljolti yhteinen ja jaettu nimimaku. Suomalaiset pitävät usein kauniina nimiä, jotka sinä aikana ovat yleisesti suosittuja, hän pohtii.
Vaikka trendit vaihtelevat, on eri vuosikymmenten suosituimmissa nimissä myös yhtäläisyyksiä.
– Suomalaisessa nimistössä on aina ollut yleistä se, että ensimmäinen nimi on joko kaksi- tai kolmitavuinen. Monet haluavat, että ensimmäinen nimi on lyhyt.
Tällä hetkellä nimissä esiintyy myös tiettyjä äänteitä.
– Esimerkiksi e, n ja l ovat nyt suosittuja. Suosituissa tyttöjen nimissä ei ole näkynyt lainkaan r-kirjainta sisältäviä nimiä.
Moni suomalainen on kertonut IS:n kyselyissä pitävänsä luontoon viittaavista nimistä. Tämä ei tule nimistöasiantuntijalle yllätyksenä.
– On selvää, että nimen semanttinen sisältö vaikuttaa. Esimerkiksi Liljalla ja Helmillä on kielen sanastossa vastine, ja Suomen nimistöön on haettu luonnosta aineksia, Ainiala pohtii.
R-kirjain ei ole tytön nimissä suosittu. Kuva: Colourbox
Vastapainona kauniille nimille olemme kirjoittaneet myös tutuista ja perinteisistä nimistä, joita suomalaiset eivät enää antaisi lapselleen.
Ilta-Sanomien nimikyselyissä inhokkinimien kärkikahinoihin ovat kivunneet Yrjö, Jorma ja Urpo. Perusteluiksi on kerrottu kyseisten nimien kaksoismerkitykset sekä niihin liitetyt negatiiviset mielikuvat.
Naisvastaajat ovat kuvailleet Jormaa ja Yrjöä myös kaikista epäviehättävimmiksi miesten nimiksi. Eräs vastaaja oli jopa sitä mieltä, ettei voisi seurustella kyseisten nimien kantajien kanssa.
Vastaukset kertovat asiantuntijan mukaan ennen kaikkea siitä, miten voimakkaita tunteita ja merkityksiä nimiin liittyy.
– Tuntuu surulliseltakin, että näin on. Monissa tutkimuksissa on tullut vastaan se, että jos nimen pohjalta on syntynyt tunnettu kielen sana, johon vielä kytkeytyy kielteisinä pidettyjä merkityksiä, se näkyy todella vahvasti nimen suosiossa ja käytössä. Suosio todellakin laskee.
Ainiala ei usko kyseisten nimien paluuseen.
– Pääpiirteittäin menee niin, että etunimi tulee uudestaan suosioon noin 100 vuotta ensimmäisestä suosiosta – näin karkeasti sanottuna.
Tämä ei päde kuitenkaan kaikkiin nimiin.
– Esimerkiksi Yrjön sanallinen vastine on niin laajasti tunnettu, että minun on vaikea uskoa, että merkitys jäisi niin unohdukseen, että nimi tulisi uudestaan suosioon.
Myöskään kaikista suosituimmat nimet eivät välttämättä lähde uudestaan nousuun.
– Vaikea myöskään uskoa, että Ritva tai Tuula tulisi uudestaan suosioon. Ne olivat aikanaan niin suosittuja ja yleisiä.
Sen lisäksi että meillä jokaisella on nimi, moni on antanut nimen omalle lapselleen tai esimerkiksi lemmikilleen. Ei siis ihme, että nimiin liittyy tunteiden lisäksi paljon mielipiteitä.
Olemme aiemmin kertoneet, kuinka moni suomalainen kritisoi vierasperäisiä nimiä ja esimerkiksi c-kirjaimen käyttöä nimissä.
Asiantuntija on pistänyt saman merkille.
– C-kirjain on usein keino siihen, että yleisemmästä nimestä halutaan tehdä erilainen tai poikkeava – tai leikitellä nimellä, Ainiala pohtii syitä trendin taustalla.
Erik vai Eric? Erika vai Erica? Kuva: Colourbox
Hän ymmärtää myös kritiikin taustaa.
– En halua osoitella sormella kenenkään yksityisiä valintoja. Jokainen käyttää valitsemiaan keinoja. Toivoisin silti, että nimien antajat miettisivät nimen käytettävyyttä tavallisessa arjessa. Nimiä kirjoitetaan paljon kuullun perusteella, joten kannattaa miettiä, kuinka luontevaa nimen kirjoittaminen muille on. Tuleeko nimi kirjoitetuksi tai taivutetuksi oikein tai niin kuin on ajatellut? Kenelle tahansa voi olla todella raskasta, jos aina kysytään nimen kirjoitusasua.
Eniten Ainiala toivoo silti sitä, että ihmiset muistaisivat kommentoinnissa hyvät tavat.
– Tutkijana ja myös ihmisenä joskus tuntuu siltä, että keskustelijoilta saattaa unohtua se, että nimet todella kuuluvat jollekin toiselle. Muistettaisiin, että jos kritisoidaan jotakin nimeä, saatetaan ikävä kyllä samalla kritisoida nimen antajaa tai kantajaa.
Ainiala muistuttaa, että nimi on monelle hyvin henkilökohtainen asia ja vahva kytkös oman identiteettiin.
Pahimmillaan nimi voi johtaa kiusaamiseen. Olemme aiemmin kirjoittaneet suomalaisten kipeistä kokemuksista omaan nimeen liittyen.
– Nimistä ihan varmasti voidaan kiusata myös tulevaisuudessa, tämä ei ikävä kyllä muutu, Ainiala pohtii.