Avaruussään kartoittaminen on yksi keskuksen tehtävistä. Oma keskus vähentää riippuvuutta muiden valtioiden seurantajärjestelmistä.
Avaa kuvien katselu
Graafinen esitys avaruusromusta, joka leijuu maapallon kiertoradalla. Kuva: Alejo Miranda B.
Avaruus on pullollaan avaruusromua – ja sen määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Irrallaan kelluvat rikkoutuneet satelliitit voivat pahimmillaan uhata jopa matalien kiertoratojen avaruustoimintaa.
Tällaista tilannetta kutsutaan Kesslerin syndroomaksi, kertoi Radio Suomen Päivässä keskiviikkona vieraillut osastonjohtaja, professori Hannu Koivula Maanmittauslaitokselta.
Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti viime viikolla, että Suomeen perustetaan avaruustilannekeskus. Mukana hankkeessa ovat myös maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö.
Keskuksen rahoitus sisältyi esitykseen tämän vuoden kolmannesta lisäbudjetista. Sen perustaminen vaati myös lakimuutoksen. Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajan Pentti Lähteenojan mukaan uusi laki voisi astua voimaan vielä tämän vuoden puolella.
Tilannekeskus on osa huoltovarmuutta
Keskuksen hyödyntämien satelliittipaikannuksen koordinaattijärjestelmien takana on Maanmittauslaitos. Osaamista laitokselle on kertynyt vuosikymmenten ajalta.
– Me ollaan jo 1970-luvulta saakka ammuskeltu satelliitteja laserilla, Hannu Koivula mainitsee.
Koivula kertoo, että tilannekeskus seuraa Euroopan laajuisesti satelliittien lentämistä ja pyrkii ehkäisemään rikkoutuneiden satelliittien törmäämistä toisiinsa. Oma tilannekeskus tekee havainnoimisesta itsenäisempää ja vähemmän riippuvaista muiden mantereiden ja valtioiden järjestelmistä.
Myös Puolustusvoimat on mukana keskuksen perustamisessa. Pentti Lähteenoja huomauttaa avaruuden olevan uusi puolustushaara, joihin suurilla mailla on jo oma aselajinsa.
Siviilipuolella keskuksen huoltovarmuustehtäviin kuuluu avaruussään havainnoiminen. Ensi vuodesta esimerkiksi odotetaan aktiivista auringonpilkkuvuotta.
– Ihmiselle tällainen voimakas hiukkaspurkaus ei ole vaarallinen, mutta meidän käyttämällemme teknologialle sillä voi olla haitallisia vaikutuksia, Lähteenoja selittää.
Kehitteillä romunkerääjiä
Avaruusromua pyritään suitsimaan tieteiselokuvilta kuulostavilla keinoilla. Hannu Koivula mainitsee nuottamaiset verkot, joilla satelliitteja voitaisiin kerätä. Myös satelliittien kartoitusjärjestelmää kehitetään.
– Olemme tutkineet mahdollisuutta tehdä avaruuteen laserverhoja, jotka välähtävät pienen romun mennessä niistä läpi. Kahden verhon avulla romun kiertorata saataisiin määriteltyä, Koivula valottaa.
Tutkimusala on suuri, sillä avaruusohjelmat eivät ole nappikauppaa: Koivulan mukaan puhutaan satojen, jopa tuhansien miljardien infrastruktuureista ja markkina-arvosta.
– Nyky-yhteiskunta on niin riippuvainen avaruustoiminnasta, että sen tuhoutuminen tekisi täällä toimimisesta aika haastavaa.