Droonit|Suomi ei ole yhtä korostuneesti Venäjän aggressiivisen vaikuttamisen kohteena kuin esimerkiksi suuremmat Euroopan valtiot ja Ukrainan tuen kannalta keskeiset maat, Suojelupoliisista kerrotaan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suojelupoliisin mukaan Suomessa tehdyistä droonihavainnoista ei ole löydetty Venäjän toimintaan viittaavaa.
Havainnot ovat osoittautuneet lailliseksi droonien lennättämiseksi tai kaukaisiksi lentokoneiksi.
Suojelupoliisi kertoo, että Suomessa Venäjän vaikuttamisen muodot ovat enemmän kyber- ja informaatiovaikuttamista.
Droonit eivät ole Venäjän tiedustelussa ja vaikuttamisessa ”olennaisia toiminnan muotoja” Suomessa, kerrotaan suojelupoliisista.
”Täällä korostuvat enemmän Venäjän kybertoiminta ja muu Eurooppaan ja laajemmin länsimaihin suunnattu informaatiovaikuttaminen, jolla yritetään nakertaa ihmisten luottamusta viranomaisiin, mielikuviin Ukrainalle annettavasta tuesta ja ylipäätään heikentää lännen yhtenäisyyttä”, kerrotaan suposta.
Suojelupoliisi vastasi HS:n tekemään sähköpostikyselyyn, jossa tiedusteltiin muun muassa, harjoittaako Venäjä Suomessa droonien avulla kriittisten kohteiden tarkkailua, onko aiempien havaintojen taustalta paljastunut Venäjän tapaista valtiollista toimintaa ja ovatko viime päivien droonihavainnot Puolassa ja Romaniassa vaikuttaneet akuutisti suojelupoliisin arvioon Suomen tilanteesta ja uhkakuvista.
Suojelupoliisin mukaan ”Suomessa selvitetyistä ja todennetuista droonihavainnoista ei ole löydetty taustalta Venäjään tai muuhunkaan valtiolliseen toimintaan viittaavaa”.
”Useissa tapauksissa Suomessa tehdyt droonihavainnot on voitu varmistaa kaukaisten lentokoneiden aiheuttamiksi tai esimerkiksi lailliseksi droonin lennätykseksi”, suojelupoliisi kertoo.
Venäläiset droonit ovat viime aikoina tunkeutuneet Suomen liittolaismaista ainakin Puolan ja Romanian ilmatilaan. Kansainvälistä julkisuutta sai myös Varsovassa hallintorakennuksen yläpuolella lentänyt drooni, jonka lennättäjiksi paljastuivat varsin pian 21-vuotias ukrainalainen mies ja 17-vuotias valkovenäläinen nainen.
Sotilasliitto Nato aloitti droonihavaintojen jälkeen Eastern Sentinel -nimisen operaation, jossa Nato lisää Venäjän drooniuhkan vuoksi läsnäoloaan koko liittokunnan itäsiivellä.
Suojelupoliisista kerrottiin HS:lle, että se seuraa tarkasti Puolan ja Romanian tilannetta, mutta Suomi ei ole yhtä korostuneesti Venäjän aggressiivisen vaikuttamisen kohteena kuin esimerkiksi suuremmat Euroopan valtiot ja Ukrainan tuen kannalta keskeiset maat. Ukrainan tuen kannalta keskeinen maa on esimerkiksi Puola, jonka kautta kulkee runsaasti sotamateriaalia Ukrainaan.
HS uutisoi maaliskuussa siitä, että Poliisihallitus oli lähettänyt alkuvuonna kirjeen ministeriöille, kunnille ja kaupungeille, jossa pyydettiin tekemään havaintoja epäilyttävistä henkilöistä, autoista ja drooneista kriittisten kohteiden läheisyydessä. Poliisi pyysi ilmoittamaan havaituista uhkista, poikkeavista tapahtumista ja rikoksista viivytyksettä.
Kriittiseen infrastruktuuriin poliisihallitus listasi kuuluvan muun muassa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät sekä veden- ja maanalaiset kaapelit ja putket.
Supon päällikkö Juha Martelius on muistuttanut, ettei Venäjän vaikuttamisesta uutisointi ole aina vastannut todellisuutta. Hänen mukaansa Venäjä ei ole ”omnipotentti” eli kaikkivoipainen.