Juttu tiivistettynä
- Rakennusliitto on perustanut uuden työvoiman valvontayksikön kansainvälisille rakennustyömaille Suomessa.
- Yksikkö kiertää valvomassa työmaita ja pyrkii torjumaan harmaata taloutta ja tukee viranomaisia valvontatyössä.
- Tarve uudelle valvontayksikölle syntyi, koska Suomessa on käynnistynyt useita uusien kansainvälisten toimijoiden vetämiä rakennushankkeita.
- Pääurakoitsijat tulevat usein ulkomailta, eivätkä tunne rakennustyömaiden pelisääntöjä Suomessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Suomen kansainvälisiltä rakennustyömailta on löytynyt runsaasti harmaaseen talouteen liittyviä ongelmia.
Rakennusliiton uusi kansainvälisen työvoiman valvontayksikkö on saanut työmailta puolen vuoden aikana noin 60 ilmiantoa, ja tahti on kiihtymään päin. Osa rakentajista on päätynyt hakemaan saataviaan oikeusteitse.
Ongelmia on ollut etenkin julkisen rakentamisen kohteissa kuten koulu-, päiväkoti- ja sairaalatyömailla. Yli puolessa yhteydenotoista on kyse ulkomaalaisista rakentajista.
– Useimmiten palkat, ylityöt ja matkakorvaukset ovat jääneet maksamatta. Lisäksi työntekijät odottelevat majoituksessa työhön kutsua ilman palkkaa. Ilmiantojen määrä on suuri, koska yksikköä ei ole juurikaan markkinoitu, sanoo vanhempi asiantuntija Markus Ainasoja Rakennusliitosta.
Tässä jutussa käytämme esimerkkinä paljon julkisuutta saanutta Tiktokin datakeskustyömaata Kouvolassa. Sieltä ongelmia ei ole löytynyt.
Avaa kuvien katselu
Markus Ainasoja kiertää kansainvälisiä työmaita ja ohjeistaa ulkomaalaisia urakoitsijoita Suomen lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista. Kuva: Antro Valo / Yle
Kansainväliset rakennushankkeet joutuivat keväällä aikaisempaa tarkempaan syyniin Suomessa, koska isojen ulkomaalaisvetoisten rakennustyömaiden määrä on lisääntynyt Suomessa.
Samojen toimijoiden akkumateriaalitehtaat, tuulivoimalat ja datakeskukset leviävät myös ympäri Pohjoismaita.
– Nämä ovat uusia toimijoita Suomessa, ja tekijät tulevat ympäri Eurooppaa. Pääurakoitsijat ovat Irlannista, Tanskasta ja Saksasta. Heille tämä suomalainen työkulttuuri on erilaista ja yleissitovat työehtosopimukset ovat monille ulkomaisille urakoitsijoille vieraita, toteaa Ainasoja.
Yhtä aikaa kansainvälisten rakennushankkeiden lisääntymisen kanssa alalta on samalla poistunut Suomessa työvoimaa 30 000–40 000 henkilön edestä. Hedelmällinen maaperä harmaalle taloudelle syntyy siinä vaiheessa, kun työntekijöitä tarvitaan lisää.
Datakeskustyömaat hyvällä tolalla
Valvontayksikkö kiertää noin 20 työmaalla ympäri Suomea. Isot datakeskustyömaat, kuten Microsoftin kohteet, ovat selvinneet tarkastuksista toistaiseksi puhtain paperein.
– Yllättävän hyvin ne hoitavat asiansa. Paljon pahempaa tässä odotettiin. Ehkä ne ovat niin näkyviä paikkoja kuitenkin, etteivät ne halua negatiivista julkisuutta.
Työnantajajärjestön edustaja muistaa isoilta kansainvälisiltä työmailta takavuosilta huonompiakin esimerkkejä.
– Kun Olkiluotoa rakennettiin, me jouduttiin käymään keskustelua ulkomaisten urakoitsijoiden kanssa siitä, mitä lainsäädäntöä pitää soveltaa. Heillä oli mielestään parempi näkemys siitä, sanoo Rakennusteollisuus RT:n vastaava juristi Ville Wartiovaara.
Avaa kuvien katselu
Googlen ensimmäinen palvelinkeskus avattiin Haminassa vuonna 2011. Se oli Suomen ensimmäinen merkittävä datakeskus. Kuva on vuodelta 2021. Kuva: Antro Valo / YleUlkomaalaiset rakennustyömailla
- Ulkomaalaisten osuus työvoimasta rakennustyömailla on viime vuosina ollut noin 20 prosenttia.
- Suurin ryhmä ovat virolaiset.
- Ulkomaista työvoimaa tulee Suomeen myös muista Baltian maista, Puolasta, Ukrainasta ja Romaniasta.
- Eniten ulkomaalaisia työskentelee talonrakennusteollisuudessa pääkaupunkiseudulla.
- Rakennustyömaita valvoo aluehallintovirasto yhdessä alan ammattijärjestöjen kanssa.
Keitä täällä on töissä?
Osa Suomessa äskettäin käynnistyneistä kansainvälisistä rakennushankkeista on herättänyt kysymyksiä. Esimerkiksi Kymenlaaksossa kaksi isoa kansainvälistä työmaata on joutunut uuden valvontayksikön tarkkailuun.
Kiinteistökehitysyhtiö Hyperco rakentaa Kouvolan Korialle datakeskusta, jonka ympärille nousi kesällä laaja poliittinen keskustelu Suomessa.
Porua on herättänyt se, että datakeskus nousee kiinalaisen lyhytvideopalvelu Tiktokin tarpeisiin. Hyperco on kertonut myös toisesta datakeskushankkeesta Lohjalla.
Korialla ovat nyt käynnissä maanrakennustyöt, ja töissä on noin sata ihmistä. Pääurakoitsijana toimii kansainvälisen suunnittelu- ja rakennusalan yrityksen Exyten Suomen tytäryhtiö.
Exyte Finlandin projektinjohtaja John Francis ja Rakennusliiton asiantuntija Jussi Sakari kertovat, millaisissa tunnelmissa valvontakäynnit ovat sujuneet.
Exyte urakoi myös Googlen datakeskuksen uusimman laajennuksen Haminassa. Googlen työmaalla oli paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka olivat tuttu näky Kotkan ja Haminan katukuvassa.
Hyperco vakuuttaa, että Korialla on toisin. Siellä pyritään työllistämään mahdollisimman paljon paikallisia urakoitsijoita ja työntekijöitä. Erikoisalat, kuten tietyt sähköasennukset, vaativat kuitenkin ulkomaalaisen työvoiman palkkaamista.
– Suomesta löytyy kyllä osaamista, mutta täällä ei ole tarpeeksi työntekijöitä, jotka voisivat ottaa vastuulleen näin laajan kokonaisuuden isossa hankkeessa. Kymmenen miehen yritys ei riitä, kun työntekijöitä pitää olla suuren työmäärän ja tiukan aikataulun vuoksi 50–200, sanoo Hypercon kehitysjohtaja Ari Kurvi.
Avaa kuvien katselu
Tiktokin datakeskuksen työmaan pohjapiirros löytyy työmaajohdon parakin seinältä. Kuva: Antro Valo / Yle
Kansainvälisten työmaiden valvontaa työllistävät pitkät urakointiketjut.
– Se on aikamoista salapoliisityötä, kun firmat ovat ympäri Eurooppaa ja työntekijät voivat tulla Suomeen ilman, että kukaan työmaalla lopulta tietää, mistä he tulevat, sanoo Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Markus Ainasoja.
Ari Kurvin mukaan Korian työmaalla on mahdotonta työskennellä ilman suomalaista työlupaa.
– Jokaisella työntekijällä on suomalainen veronumero, jota ilman ei pääse työmaalle eikä edes toimistoalueelle. Pidämme tiukasti kiinni siitä, ettei tontille tule harmaata työvoimaa, sanoo Kurvi.
Tiktok-datakeskuksen työmaalle on myös palkattu pääurakoitsijan toimesta suomea puhuva henkilö, joka tuntee työehtosopimukset ja lainsäädännön.
Avaa kuvien katselu
Mira Odonoghuen tehtävä Tiktok-datakeskuksen työmaalla on valvoa, että ulkomaalaisten työntekijöiden oikeudet ja toisaalta velvollisuudet toteutuvat. Kuva: Antro Valo / Yle
Rakennusteollisuus RT:n vastaavan juristin Ville Wartiovaaran mielestä suomalainen veronumero on hyvä alku. Se ei kuitenkaan yksin kerro mitään henkilön työskentelyoikeudesta Suomessa.
– Tästä voi olla vääriä mielikuvia. Työmailla on joskus luultu, että henkilöllä on työskentelyoikeus Suomessa, koska hänellä on veronumerokin, toteaa Wartiovaara.
EU- ja ETA-maiden kansalaiset voivat työskennellä Suomessa korkeintaan kolme kuukautta ilman lupaa, mutta kolmannen maan kansalaisilta luvat on tarkastettava erikseen.
– Työmaalla pitää myös tarkastaa, onko työlupa rajoittamaton eli voi tehdä mitä työtä tahansa vai saako sillä tehdä vaikka vain raudoitustöitä tai maalaustöitä, sanoo Wartiovaara.
Veronumero
- 12 merkin yksilöllinen numerosarja
- Pakollinen kaikille rakennus- tai asennustyömaalla tai telakalla työskenteleville
- Ulkomaalaiset saavat suomalaisen henkilötunnuksen ja veronumeron Verohallinnosta
- Veronumerot tallennetaan Verohallinnon rekisteriin
Suomen ensimmäinen kiinalaistyömaa
Myös Kotkassa on käynnissä iso kansainvälinen hanke, kun sinne nousee akkumateriaalitehdas. Kyseessä on samalla Suomen ensimmäinen merkittävä rakennushanke, jossa pääurakoitsijana toimii kiinalaisyritys.
CHEC ei antanut Ylelle lupaa tehdä juttua Keltakallion työmaalla, eikä vastannut haastattelupyyntöön. Se on kuitenkin kertonut aikaisemmin suosivansa paikallisia urakoitsijoita. Näin on tapahtunutkin.
– Olemme käyneet keskusteluja hyvässä hengessä. Kovasti kiinalaiset vakuuttivat, että kaikkia sääntöjä noudatetaan. Tämä työmaa on heille samalla eräänlainen käyntikortti Eurooppaan, sanoo vanhempi asiantuntija Markus Ainasoja Rakennusliitosta.
Avaa kuvien katselu
Kotkan Keltakalliolle nousee akkumateriaalitehdas, jonka pääurakoitisija on kiinalainen CHEC. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Maahanmuuttovirasto Migri kertoi Ylelle viime keväänä, että työmaalle olisi tulossa mahdollisesti satoja kiinalaisia töihin. Migri ei ole vastannut sen jälkeen Ylen tiedusteluihin asiasta.
Valvontaa Kotkan Keltakalliolla ja Kouvolan Korialla tarvitaan Ainasojan mukaan etenkin loppusyksystä ja talvella. Kotkassa rakentajien määrä kasvaa noin 800 työntekijään ja Kouvolassa tuhanteen.
– Harmaa talous ei ole vähentynyt yhtään. Sitä voi helposti lipsahtaa työmaalle, ellei pääurakoitsija ole ajan tasalla työluvista ja -oikeuksista. Myös lainsäädäntöä pitää kiristää.