Juttu tiivistettynä
- Tutkijat arvioivat Orpon hallituksen ilmastopolitiikan kustannuksia ja tehottomuutta päästövähennysten suhteen.
- Hallitus päättää keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta ja energia- ja ilmastostrategiasta syksyn aikana.
- Liikenteen päästöjen kasvu uhkaa Suomea kymmenien miljoonien eurojen EU-tukien palautuksilla.
- Hallitus aikoo mitätöidä päästöoikeuksia, mikä voi johtaa yli 50 miljoonan euron menetykseen valtion tuloissa.
- Valtiovarainministeriö varoittaa, että ilmastotuet voivat johtaa veronkorotuksiin tai lisävelanottoon valtion budjetissa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tehotonta ja sellaista, josta tulee väistämättä kustannuksia myös kuluttajille ja yrityksille.
Lisäkuluista huolimatta ilmastovelvoitteet, Suomen omat ja EU:lle luvatut, eivät täyty.
Näin arvioivat tutkimusprofessori Marita Laukkanen ja valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä tuoreita tietoja Petteri Orpon (kok.) hallituksen ilmastopolitiikasta.
Hallituksen valitsemat keinot päästöjen vähentämiseen on listattu kahteen ilmastopolitiikan kannalta keskeiseen linjapaperiin: keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sekä energia- ja ilmastostrategiaan.
Suunnitelmat olivat kesällä lausuntokierroksella, ja hallituksen pitäisi päättää niistä vielä syksyllä.
Molempia on odotettu, sillä ministerit ovat useissa yhteyksissä vedonneet erityisesti jälkimmäiseen: siinä he lupasivat listata puuttuvat toimet, joilla Suomi täyttäisi sitovat ilmastovelvoitteensa.
Hallituksen työ näyttää jääneen puolitiehen. Päästöt eivät suunnitelmien perusteella vähene vaan päinvastoin, paikoin ne lisääntyvät.
Viivan alle on tästä huolimatta jäämässä reilusti yli sadan miljoonan euron kulut.
– Toimet alentavat hallituksen tuloja mutta lisäävät kuitenkin päästöjä, tutkimusprofessori Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta summaa.
Laukkanen toimii myös taloustieteen työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa.
Avaa kuvien katselu
Marita Laukkanen on VATT:n tutkimusprofessori sekä Tampereen yliopiston taloustieteen työelämäprofessori. Kuva: Hanspeter Dhuy / YleHallitus päätti tehdä loven päästökaupan miljoonatuloihin
Metsien hiilinielujen romahduksesta on povattu Suomelle kustannuksia EU-velvoitteiden takia. Nyt ilmastosuunnitelmat paljastavat lisää maksuja. Kustannukset liittyvät tällä kertaa liikenteeseen.
Suomea uhkaa muun muassa kymmeninen miljoonien eurojen tuen palauttaminen EU:lle, sillä liikenteen päästöt eivät Orpon hallituksen toimin vähene siten kuin ilmastolaki vaatisi.
Lisäksi hallitus on päättänyt nipistää valtion tuloista päästökaupassa niin ikään liikenteen päästöjen vuoksi.
EU:n päästökauppa tuo valtiolle miljoonatulot vuosittain. Summa liikkuu energiaviraston tilastojen mukaan 400–500 miljoonassa eurossa.
Nyt hallitus aikoo mitätöidä eli jättää myymättä osan päästöoikeuksia. Kyse on laskennallisesta joustosta, jonka avulla Suomi voi pienentää liikenteestä syntyvän päästömäärää.
Joustosta päätti edellinen hallitus, mutta sen käyttöönotosta linjataan tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassa.
Hallitus aikoo strategian mukaan mitätöidä päästöoikeuksia 0,7 miljoonan tonnin edestä. Syntyvää lovea valtion tuloihin voi arvioida päästöoikeuden hinnan perusteella. Se oli esimerkiksi viime perjantaina 76,07 euroa hiilidioksiditonnilta.
Mitätöinti voisi siis tarkoittaa arviolta yli 50 miljoonan euron menetystä valtiolle.
– En ole nähnyt laskelmaa siitä, miksi liikenteen päästöjä olisi parempi kompensoida näin verrattuna siihen, että tehtäisiin toimia, joiden seurauksena liikenteen päästöt oikeasti vähenisivät, Laukkanen sanoo.
Marita Laukkanen kertoo, millaisia yllättäviä kuluja hallituksen suunnitelmista löytyi.EU:n elvytystuki saatetaan joutua palauttamaan
EU-tuesta seuraavat mahdolliset mätkyt taas liittyvät elvytyspakettiin, joka jaettiin jäsenmaille pandemian jälkeen.
Suomi on saanut paketista tukea, jonka ehtona on ollut liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
Sanna Marinin hallitus päätti tuolloin käyttää osan rahoista vihreään siirtymään. Tuen perusteisiin on liitetty muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartta -uudistus. Tuki kulkee nimellä RFF-rahoitus.
”Jos EU tulkitsee uudistuksen perutuksi, siitä voi valtiovarainministeriön arvion mukaan seurata Suomelle jopa noin 80 miljoonan euron tulonmenetys RRF-rahoituksessa”, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa sanotaan.
Suunnitelman perustella näyttää selvältä, että riski mätkyihin on olemassa. Siinä todetaan suoraan, ettei EU:n ilmastolain vaatimus puolittaa päästöt taakanjakosektorilla toteudu keinoilla, jotka hallitus on valinnut.
Taakankajosektorille kuuluu liikenteen lisäksi muun muassa maatalous, mutta siellä päästövähennysten varalle ei ole juurikaan suunnitelmia. Ilmastotavoite on siis pitkälti liikenteen varassa.
Tästä huolimatta Orpon hallituksen toimet käytännössä lisäävät liikenteen päästöjä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt laskea polttoaineveroa ja alentaa jakeluvelvoitetta edellisen hallituksen tavoitteesta.
Jakeluvelvoite tarkoittaa polttoaineen jakelijoiden velvoitetta myydä tietty määrä uusiutuvaa polttoainetta.
Jakeluvelvoitteen muutokset on jo viety lakiin, ja polttoaineveron alennus on lausuntokierroksella. Veroalen tulee voimaan vuoden alussa.
Ilmastosuunnitelman mukaan liikenteen päästöt lisääntyvät enimmillään reilut miljoona tonnia. Lisäys on iso, sillä tieliikenteen vuosipäästöt ovat yhteensä neljä miljoonaa tonnia hiilidioksidia vastaavia kaasuja.
Pelkästään polttoaineveron alennuksesta tulee arviolta 100 miljoonan euron menetys valtion kassaan, Marita Laukkanen laskee.
Avaa kuvien katselu
Budjettipäällikkö Mika Niemelä allekirjoitti valtiovarainministeriön lausunnon hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan. Kuva: Petteri Bülow / YleValtiovarainministeriö: ilmastotuet voivat johtaa velanottoon
Orpon hallitus on perustellut muun muassa veroalea liikenteessä sillä, että tavallisen autoilijan kulut eivät kasvaisi.
Hallitus on sanonut jo hallitusohjelmassa tekevänsä ilmastopolitiikkaa ylipäänsä tavalla, joka ei aiheuttaisi ihmisten arkeen tai elinkeinoelämälle suoria kustannuksia.
– Jos halutaan taittaa velkaantumiskehitys ja päästä ilmastotavoitteisiin, yhtälö ei toimi, Laukkanen sanoo.
Samaan kiinnittää huomiota myös valtiovarainministeriö.
Hallitus muistuttaa päätöksestään säästää kansalaiset kuluilta myös energia- ja ilmastostrategiassa. Strategiassa on useita tukia, joiden suuruusluokka liikkuu miljardeissa.
Esimerkiksi puhtaita energiainvestointeja tuetaan lähes kolmen miljardin euron edestä. Hallitus päätti verohelpotuksesta keväällä.
Valtiovarainministeriö sanoo lausunnossaan, että pelkästään tuet aiheuttavat kustannuksia, jotka osuvat väistämättä veronmaksajille.
”Kaavaillut valtion tuet pitää rahoittaa valtion budjetissa viime kädessä joko veronkorotuksilla, menoleikkauksilla tai lisävelanotolla”, ministeriö kirjoittaa lausunnossaan.
Keinot, jotka hoitaisivat päästöt alas halvemmalla ja varmemmin, on sen sijaan rajattu pois.
Ministeriön mielestä tuet pitäisi yhdistää esimerkiksi päästömaksuihin. Samaa asiantuntijat ovat ehdottaneet aiemmin.
– Näin on luultavasti mahdollista saavuttaa suurempia taloudellisia ja ilmastollisia kokonaishyötyjä kuin [hallituksen] lähestymistavassa, jossa tehokkaita politiikkavälineitä suljetaan heti kättelyssä toimenpidevalikoiman ulkopuolelle, budjettipäällikkö Mika Niemelä kirjoittaa Ylelle sähköpostitse.
Niemelä mainitsee esimerkkinä maankäytönmuutosmaksun. Maksua on valmisteltu, mutta se ei ole edennyt.
Myös puunpolton veroetua on ehdotettu poistettavaksi. Molemmat keinot vähentäisivät hakkuita ja kohentaisivat metsien hiilinielua.
– Meidän tulisi löytää enemmän keinoja, jotka yhteen sovittaisivat ilmastopolitiikan tavoitteita finanssipolitiikkamme niukkaan liikkumatilaan, Niemelä kirjoittaa.
Marita Laukkasen mukaan tukien suurin ongelma on, ettei niiden koko hintalappu ole selvillä. Vaikutusta päästöihin on niin ikään hankala arvioida.
– Tarkka taloudenpito edellyttäisi, että selvitettäisiin kustannukset ja valittaisiin tehokkaimmat toimet. Nyt sitä ei ole tehty, Laukkanen sanoo.
Laukkasen mukaan varmin ja halvin keino saada päästöt laskuun olisi päästöjen verotus.
Strategiaa hän kuvailee hämmentäväksi lukukokemukseksi.
– Jos nämä ovat hallituksen keinot vähentää päästöjä, ollaan lähtökuopissa.
Laukkanen muistuttaa, että vuoden 2030 ilmastotavoite on sitovaa lainsäädäntöä, josta Suomi ei pääse peruuttamaan.
EU-komissio neuvottelee parhaillaan jo EU:n seuraavasta, vuoden 2040 ilmastotavoitteesta.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.