Työelämä|Nykylaki ohjaa hyvinvointialueita julkaisemaan hallinto-oikeuden päätöksiä netissä, vaikka asia koskisi yksittäistä rivityöntekijää. Professori ei näe tässä järkeä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Laki ohjaa hyvinvointialueita julkaisemaan verkossa hallinto-oikeuden päätöksiä, vaikka ne koskisivat yksittäisiä rivityöntekijöitä.
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää asiaa ongelmallisena.
Voutilaisen mukaan käytäntö voi heikentää virkasuhteisten työntekijöiden oikeusturvaa ja nostaa kynnystä kyseenalaistaa hyvinvointialueen päätöksiä oikeusteitse.
Hyvinvointialueen työntekijän irtisanomistapaus voi päätyä nettiin kaikkien luettavaksi yksityiskohtineen, jos asiaa käsitellään oikeudessa.
Näin kävi loppukesällä Varsinais-Suomessa.
”Laissa on nähdäkseni valuvika”, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Hän tutustui asiaan HS:n pyynnöstä.
Kyse on tapauksesta, jossa Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) oli irtisanonut opetuskoordinaattorina työskennelleen naisen vedoten työn uudelleenjärjestelyihin. Nainen piti irtisanomista lainvastaisena ja teki valituksen Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.
Varha julkaisi oikeuden koko päätöksen nimineen ja yksityiskohtineen verkkosivuillaan. Varha toimi asiassa lain mukaan.
”Tästä päästään ongelmaan, eli Suomen lainsäädäntö näyttäisi olevan ristiriidassa Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen tarpeellisuusvaatimuksen kanssa”, Voutilainen sanoo.
Lain määräämä käytäntö voi Voutilaisen mukaan nostaa työntekijöiden kynnystä kyseenalaistaa hyvinvointialueen päätöksiä oikeusteitse ja vaikuttaa siten näiden ihmisten oikeusturvaan. Ongelma koskee virkasuhteessa olevia työntekijöitä.
”Haluaako ihminen tuoda oman irtisanomisensa nimellään julkisuuteen reposteltavaksi vai tyytyykö hän kohtaloonsa”, Voutilainen kuvailee ongelmaa yleisellä tasolla.
Sinällään oikeuslaitosten käsittelemien irtisanomisasioiden tiedot ovat julkisia, Voutilainen huomauttaa. Se on kuitenkin eri asia kuin tietojen julkaiseminen kaikkien saataville.
Kuka tahansa voi tilata oikeudesta papereita nimineen päivineen, mutta esimerkiksi somessa tai sanomalehdessä ei voi julkaista kaikkea, mikä on julkista.
Varhan toiminta perustuu lakiin hyvinvointialueista. Se määrää hyvinvointialueen viipymättä julkaisemaan ilmoituksen hallinto-oikeuden päätöksestä hyvinvointialueen verkkosivustolla, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Tarkoituksena on tiedottaa ihmisille valitusoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Vaikka laki puhuu ilmoituksesta, lain valmisteluaineistossa puhutaan Voutilaisen mukaan myös oikeuden päätöksestä. Tämä valmisteluaineisto vaikuttaa nyt ohjaavan hyvinvointialueita julkaisemaan koko oikeuden päätöksen riippumatta siitä, mitä asia koskee.
”Tuntuu, ettei sitä ole mietitty ihan loppuun asti.”
Jos hallinto-oikeus muuttaa hyvinvointialueella tehtyä päätöstä, valitusoikeus on kaikilla hyvinvointialueen kunnilla ja asukkailla, Voutilainen sanoo. Tämä oikeus niin sanotun aluevalituksen tekemiseen juontaa lakiin kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoista.
Jos hallinto-oikeus olisi päätynyt muuttamaan Varhan päätöstä naisen irtisanomisesta, kuka tahansa alueen noin puolesta miljoonasta asukkaasta olisi voinut hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
”Tällaisen ei pitäisi perustua yhtään mihinkään. Nyt se perustuu lakiin. Tässä ei ole mietitty, mikä intressi siinä on, että tavallisen työntekijän irtisanomisasiasta kuka tahansa hyvinvointialueen jäsen voisi valittaa”, Voutilainen sanoo.
Hänen mukaansa tilanne on todellisuudessa vielä kummallisempi.
”Koska hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, siinä ei nähdäkseni ole valitusoikeutta muilla kuin sillä, jonka valitus on hylätty sekä hyvinvointialueella työnantajana.”
Toisin sanoen julkaisemalla hallinto-oikeuden päätöksen hyvinvointialue informoi valitusoikeudesta lähinnä vain irtisanomisestaan valituksen tehnyttä naista.
Voutilainen ei näe tällaisissa tapauksissa järkeä roikottaa hallinto-oikeuden päätöksiä verkossa. Tilanne olisi hänen mielestään eri, jos kyse olisi esimerkiksi palkitsemisesta tai virkavalinnasta.
Samaan aikaan, kun laintulkinta ohjaa hyvinvointialueet julkaisemaan oikeuden päätöksiä netissä, julkisten asiakirjojen saaminen oikeuslaitokselta on Voutilaisen mukaan vaikeutunut. Ongelma koskee hänen mukaansa ainakin hallinto-oikeuksia ja käräjäoikeuksia. Julkisia tuomiolauselmia on Voutilaisen mukaan kieltäydytty luovuttamasta opiskelijoille ilman tutkimuslupaa tietosuoja-asioihin vetoamalla.
”Tällainen menettely on selvästi lainvastainen”, Voutilainen sanoo.
Hän kertoo esimerkin, jossa opiskelija pyysi Tytti Yli-Viikarin tapauksen tuomiolauselmaa tutkielman tekemistä varten.
”Helsingin käräjäoikeus ei antanut sitä, koska opiskelija ei ryhtynyt hakemaan lakiin perustumatonta tutkimuslupaa julkisen asiakirjan saamiseksi”, Voutilainen sanoo.