It-alan avoimien työpaikkojen määrä on laskussa, mutta vähemmän kuin monilla muilla aloilla. Työnantajat keskittyvät rekrytoinneissaan täsmäosaajiin.
Aallonpohja takana päin. Duunitorin teknologiajohtaja Kim Salmi näkee avoimien työpaikkojen määrässä elpymisen merkkejä. Duunitori
Duunitorin tiedotteen mukaan palvelussa julkaistiin tammi-elokuussa yli 6 000 tieto- ja tietoliikennetekniikka-alan työpaikkailmoitusta, mikä oli noin 16 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Samalla jaksolla kaikkien alojen ilmoitukset laskivat noin 26 prosenttia viime vuodesta ja useimmilla aloilla merkittävästi enemmän kuin tieto- ja tietoliikennetekniikassa.
Duunitori kertoo it-alan työpaikkailmoitusten määrän laskun olevan selvästi pienempi kuin markkinalla ylipäätään. 15 eniten työllistävästä alasta ainoastaan rakennusalalla ilmoitukset laskivat vähemmän kuin tieto- ja tietoliikennetekniikassa.
– Kymmenen vuoden säteellä it-alan työn kysyntä on kasvanut voimakkaasti, mutta viime vuosina se on hiipunut. Yritykset palkkasivat aiemmin osaajia etukenossa, mutta ovat joutuneet vähentämään henkilöstöä, kun eivät ole päässeet kasvutavoitteisiinsa. Nyt havaittavissa on elpymisen merkkejä, joten ehkä aallonpohja on jo saavutettu. Käänne ei kuitenkaan vielä näy avoimissa työpaikoissa, kertoo Duunitorin teknologiajohtaja Kim Salmi.
Kovimmat kuukausiansiot yli 10 000 euroa
Työmarkkinatilanne on myös maltillistanut alan palkkakehitystä. Tosin Salmen mukaan huippuosaajille maksetaan edelleen korkeita palkkoja. Ohjelmistokehittäjän keskimääräinen palkka on Duunitorin palkkavertailun mukaan reilut 4 400 euroa, mutta kovapalkkaisimpien kehittäjien kuukausiansiot voivat nousta jopa yli 10 000 euron.
It-alalla osan on vaikea löytää töitä, kun taas toisista tekijöistä on huutava pula.
Salmen mukaan markkina on polarisoitunut. Siinä missä generalisteista ja junioreista on ylitarjontaa, on kokeneista tekijöistä ja erityisosaajista on edelleen selvää pulaa.
Maailmalla teknologiajätit ja tekoäly-startupit kilpailevat huipputason tekoälyn ja koneoppimisen osaajista, jotka ovat usein tohtoreja. Tarvittava osaaminen on kuitenkin syvää ja kapeaa, joten kyse ei ole samanlaisesta buumista kuin 2010-luvun loppupuolella, kun oli mittava pula kokeneista kehittäjistä.
– Tässä tilanteessa työnantajat rekrytoivat varovaisemmin ja keskittyvät täsmäosaajiin, hän sanoo.
Kysyttyä on etenkin tekoäly-, data-, pilvi- ja kyberturvaosaaminen. Myös tietyn toimialan, kuten finanssialan, osaamiselle on usein kova tarve.
Yritykset haluavat nyt tuoda tekoälyn osaksi lähes kaikkea toimintaansa. Yhtenä esimerkkinä Salmi nostaa tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen, johon liittyy niin sanottu vibe coding -ilmiö. Se mahdollistaa sovellusten rakentamisen luonnollisella kielellä ja tekee koodauksesta saavutettavampaa muillekin kuin ohjelmoijille.
It-alan työt keskittyvät Uudellemaalle
It-alan työt keskittyvät kasvukeskuksiin ja etenkin Uudellemaalle. Väkilukuun suhteutettuna 1,8 miljoonan asukkaan Uudellamaalla ilmoitettiin avoimista it-alan työpaikoista lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 545 000 asukkaan Pirkanmaalla.
Uudenmaan vetovoima korostuu myös muihin maakuntiin nähden. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaahan verrattuna Uudellamaalla oli noin nelinkertainen määrä avoimia it-alan työpaikkoja.
Varsinais-Suomeen verrattuna ero repeää vieläkin suuremmaksi, sillä avoinna olevien it-alan työpaikkojen määrä Uudellamaalla oli länsirannikkoon verrattuna jopa viisinkertainen.
Seuraavilla alueilla julkaistiin tammi–elokuussa eniten tieto- ja tietoliikennetekniikan työpaikkailmoituksia Duunitorilla (suluissa muutosprosentti suhteessa viime vuoteen):
- Uusimaa: noin 3 450 ilmoitusta (–16 prosenttia)
- Pirkanmaa: noin 540 ilmoitusta (+4 prosenttia)
- Pohjois-Pohjanmaa: noin 210 ilmoitusta (+7 prosenttia)
- Varsinais-Suomi: noin 190 ilmoitusta (–29 prosenttia)
- Keski-Suomi: noin 180 ilmoitusta (–14 prosenttia)