Yleistyvän matkailuilmiön nähdään kasvavan tulevaisuudessa.
Bleisure-matkailu eli englanniksi yhdistetyt termit business ja leisure tarkoittaa kodin kotimaassa tai ulkomaille suuntautuvaa työmatkaa, johon yhdistetään vapaa-ajan matkailua. Se on ollut kasvava trendi erityisesti etätyön ja joustavien työaikojen yleistyttyä varsinkin paljon työmatkailua sisältävissä positioissa.
Bleisure-matkailussa työntekijä pidentää työmatkaansa muutamalla päivällä ja yhdistää kohteessa työmatkaan vapaa-aikaa tai omia lomia.
Haastattelimme Helsingin keskustassa sijaitsevan Hobo Helsinki -hotellin hotellijohtajaa Mika Makkosta, joka avaa yleistyvää matkailuilmiötä.
Makkonen uskoo, että bleisure-matkailussa on Helsingille ja koko Suomelle käyttämätöntä potentiaalia kasvattaa vierailijoiden määrää. Unsplash
– Sinänsä ei ole kyseessä uudesta ilmiöstä, sillä onhan tätä ollut jo joitakin vuosia, mutta bleisure-matkailun suosio on kyllä kasvanut nyt hurjasti, Makkonen kertoo.
– Moni työmatkaaja haluaa nyt yhdistää työmatkaansa vapaa-ajan matkailua erinäköisistä syistä.
Tätä globaalia ilmiötä on tutkittu paljon ja statistiikkaa seurattu: syitä suosioon on useita.
– Yksi on tietysti se, että tämä on kustannustehokasta. Monilla kuitenkin työnantaja maksaa lentoliput ja ainakin osan majoituksesta.
Bleisure-matkailu on usein myös kustannustehokasta, sillä matkan kokonaiskustannuksien potista suurimman osan on yleensä maksanut työnantaja. Unsplash
Bleisure-matkailu tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua uusiin paikkoihin ilman erillistä lomamatkaa.
– On tietysti kyse sellaisesta matkakohteen kokonaisvaltaisemmasta hyödyntämisestä. Monella työmatkailijalla on varmasti sellainen kokemus, ettei sitä kohdetta tule hirveästi nähtyä, kun istutaan neukkareissa ja illallistetaan ravintoloissa. Mutta siihen se usein jääkin, että nähdään vaan lentokenttä ja hotelli, jolloin kohteeseen ei syvemmin pääse kiinni.
– Usein työmatkat saattavat myös suuntautua kohteisiin joihin ei muuten tulisi välttämättä lähdettyä, Makkonen muistuttaa.
Bleisure-matkailu on yleistyvä ilmiö myös kotimaassa. Liikematkustajat yhdistävät useammin kohteen visiittiin myös omia vapaa-ajan menojaan. Kuvassa helsinkiläisen Hotelli Kämpin huone. Joel Maisalmi
Tyypillisesti bleisure-matkan keskimääräinen pituus on noin neljästä kuuteen yötä.
– Perinteisesti siinä yhdistyy esimerkiksi kaksi-kolme päivää itse työmatkaa ja sitten lisäksi noin saman verran vapaa-ajan öitä, esimerkiksi pitkä viikonloppu.
Kyseessä on toisaalta myös ekologisempi tapa matkustaa.
– Kun puhe kääntyy lentomatkailuun ja matkustamiseen liittyvästä hiilijalanjälkeen, niin tässä lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun pystytään yhdellä matkalla kattamaan molemmat sekä työ- että vapaa-ajanmatka, joiden raja on muutenkin hälventynyt aika paljon, hän muistuttaa.
Varsinaisen työmatkan lisäksi bleisure-matkailu kattaa myös etätyöskentelyn matkakohteesta.
– Aina ei ole kyse siitä, että matkustetaan esimerkiksi kahdeksi päiväksi konferenssiin kohteeseen X ja jäädään sitten sinne omalle lomalle. Kyse voi yhtä hyvin olla siitä, että joustava etätyöskentely toteutetaan toisesta kohteesta käsin: lähdetään vaikka talven pimeimpinä kuukausina jonnekin vähän lämpimämpään ja aurinkoisempaan kohteeseen tekemään etätöitä. Eli termi sisältää useampia vähän erilaisia aspekteja, Makkonen tarkentaa.
– Toisaalta työelämäkin on hyvin erilaista eri kulttuureissa.
Suosituimmat kohteet bleisure-matkailulle ovat erityisesti eurooppalaiset suurkaupungit. Unsplash
– Kyseessä ei kuitenkaan ole esimerkiksi minkään tietyn ikäluokan ilmiö. Ikää enemmän bleisure-matkustajan profiilissa tärkeintä on avoin mieli, kiinnostus uusiin asioihin ja sellainen, joka haluaa uusia kokemuksia ja elämyksiä. Etätöitähän voi tehdä myös kotoa käsin, mutta monelle bleisure-matkailua harrastavalle on paljon hedelmällisempää ja elämänmukavampaa lähteä tutustumaan uuteen kohteeseen vaikka kahdeksi-kolmeksi viikoksi. Kokeilla asua siellä kuin lokaali töitä tehden ja saada samalla uusia kokemuksia.
– Meillä käy täällä Hobossa paljon nimenomaan bleisure-matkailijoita. Useimmat heistä ovat niin sanotusti perinteistä bleisure-matkaajaa eli tullaan Helsinkiin työmatkalle, usein konferensseihin ja tapaamisiin, joihin yhdistetään sitten joko ennen tai jälkeen työosuuden omaa lomaa, koska halutaan tutustua kohteeseen. Heitä meillä käy jonkun verran, hän kertoo.
– Lisäksi jonkun verran tulee pidemmäksi ajaksi majoittumaan erilaisia luovien alojen ihmisiä. Hobossa esimerkiksi majoittumisen hinta skaalautuu alaspäin mitä pidemmän aikaa majoittuu. Tiloista löytyy myös eri kokoisia palaverihuoneita ja erillinen kaikille avoin coworking-tila nimenomaan etätyöskentelijöille, jos haluaa vaihtelua omassa hotellihuoneessa työskentelylle.
Makkonen painottaa, että jotta hotelli nähdään houkuttelevana vaihtoehtona kaikenlaiselle niin vapaa-ajan-, työ- kuin bleisure-matkalle panostus tiloihin ja palveluihin kannattaa.
– Esimerkiksi sijainti, huoneet, kuntosali, aamiainen ja yleisten tilojen täytyy olla kunnossa, mutta tärkeänä ja erittäin keskeisenä pidän kyllä hotellitiimiä. Osaava henkilökunta pystyy yhdistämään vierailijan kaikkiin paikallisiin juttuihin mahdollisimman hyvin. Näin pystytään tulkitsemaan ja analysoimaan matkailijan tarpeita ja mielenkiinnon kohteita ja yhdistämään ne sitten lokaaleihin vaihtoehtoihin.
Bleisure-matkustaminen on ekologinen tapa nähdä maailmaa, kun työmatkailuun yhdistyy lomamatkailu. Unsplash
– Tämä on erittäin ratkaisevaa nykyään. Hobossa esimerkiksi nimenomaan paikallisvinkit ja suositukset ovat meille hirveän tärkeitä. Halutaan päästä suosittelemaan vieraille aitoja ja positiivisia Helsinki-kokemuksia, joihin uskotaan ja kuratoituna eri sukupolvien ja perspektiivien mukaisesti, painottaa Makkonen.
– Täällä Helsingissä on niin upeita paikkoja kuitenkin, jotka monella jäävät näkemättä, kun ei vain tiedä niistä tai ei ole ketään, kenelle kertoisi niistä.
Miltä ilmiö näyttää tulevaisuudessa?
– Näkisin ehdottomasti, että bleisure-matkailu tulee tästä vielä kasvattamaan suosiotaan juurikin näistä edellä mainituista syistä, ennustaa Makkonen.
Makkosen mukaan kyse on myös sukupolvien erosta.
– Kun katsotaan taaksepäin isommassa kuvassa, niin sukupolvien välinen ero matkailussa on suuri. Suuret ikäluokat eivät välttämättä ole olleet niin matkustushalukkaita ollessaan keski-ik äisiä, ja silloin ehkä panostettiin muihin asioihin eikä matkustaminen ollut yhtä arkipäiväistäkään. Nyt taas sitten milleniaallit ja zetat, jotka ovat tulleet työelämään – sekä sieltä pian tuleva seuraava sukupolvi – hakevat elämyksiä ja kokemuksia. Uskon, että heidänkin parissa tämä ilmiö tulee vielä kasvamaan.
– Tästä on myös tullut ja tulossa vielä enemmän työelämäkysymys, kun työntekijät saattavat kysyä tällaisten etätyömahdollisuuksien perään jo haastatteluvaiheessa. Toisaalta myös työnantajan omalla suhtautumisella on mahdollisuus houkutella uusia työntekijöitä ja erottua positiivisesti joukosta, jos kerrotaan jo rekrytointivaiheessa tällaisen joustavan työnteon olevan heillä mahdollista.