Puolan viime viikon perjantaina käynnistämä Valko-Venäjän raja-asemien täyssulku voi vaikuttaa jonkin verran siihen, mitä suomalaistenkin joululahjapaketeista tänä vuonna löytyy.
Sulku nimittäin pysäytti noin 90 prosenttia Kiinan ja EU-alueen välisestä rahtijunaliikenteestä, joka on ollut hyvin voittopuolisesti Kiinasta Eurooppaan suuntautuvaa.
Hongkongissa ilmestyvän Asia Times -lehden perjantaisen jutun mukaan tämä tulee näkymään erityisesti Temun ja Sheinin kaltaisten suurten kiinalaisten verkkokauppojen toiminnassa, koska juuri ne ovat käyttäneet lähetyksissään rautatieyhteyksiä.
Rautateitse tavara kulkee Kiinasta Eurooppaan noin 5–7 vuorokaudessa, kun taas merikuljetukset vaativat tyypillisesti 30–40 vuorokautta. Se on verkkokaupassa liian pitkä aika. Lentokuljetukset, joita toki myös on saatavilla, ovat kalliita Temun hintaluokassa toimiville.
Raidekuljetusten osuus Kiinan ja EU:n koko kaupasta on vähäinen, vain noin 3,7 prosenttia.
Sen rahallinen arvo oli kuitenkin viime vuonna jo yli 25 miljardia euroa, mikä oli 85 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua tuli paitsi verkkokaupan myös muun muassa sähköautojen toimitusten lisääntymisestä.
Julkiset tiedot osoittavat, että noin 60 prosenttia kuormista on koostunut elektroniikasta, koneista, litium-akuista ja sähköajoneuvoista, juuri niistä tuotekategorioista, joissa paitsi toimitusten myös kassavirran nopeus ovat tärkeitä asioita, Asia Times kirjoittaa.
Tämä tulee näkymään erityisesti Temun ja Sheinin kaltaisten verkkokauppojen toiminnassa.
Kaikki raidekuljetukset ovat tulleet Puolaan yhden ja saman Małaszewiczen rajanylityspaikan kautta.
Małaszewicze on ollut Kiinan globaalin Road and Belt -infrastruktuuriohjelman todellinen eurooppalainen kruununjalokivi, jonne suunniteltiin vuonna 2021 – hetki ennen Venäjän hyökkäyssotaa – noin 4 miljardin zlotyn (938 miljoonan euron) investointeja.
Rajalle piti tulla ”Euroopan suurin logistiikkapuisto”, jonka läpi olisi jatkossa voinut kulkea jopa 50 junaparia päivässä – tuolloisten 12,5 sijaan.
Hankkeessa on nyttemmin keskitytty Kiinan-kauppaa palvelevan uuden lastausterminaalin luomiseen, ilmenee Rzeczpospolita-lehden elokuisesta selvityksestä. Yli 40-prosenttisesti EU-rahalla toteutettavan terminaalin pitäisi olla valmiina ensi vuonna.
Nämä kaikki ponnistelut saattavat valua hukkaan, jos Puolan käynnistämästä rajasulusta tulee pysyvä.
Sitä ei vielä tiedetä. Kiinan ulkoministeri Wang Yi ei onnistunut suostuttelemaan Puolaa rajan avaamiseen ainakaan vielä viime maanantaina, kun hän tapasi varapääministeri Radosław Sikorskin ja presidentti Karol Nawrockin Varsovassa.
Rajasulku käynnistyi vastauksena Venäjän 9.–10. syyskuuta välisenä yönä toteuttamaan droonioperaatioon, jossa noin 20 taisteludroonia tunkeutui syvälle Nato-maa Puolan ilmatilaan.
Rajasululla yritetään vaikuttaa Kiinaan, jotta se tekisi enemmän Venäjän hyökkäysvimman rauhoittamiseksi. Kiina on paitsi Venäjän tärkein öljyn ostaja myös sen tärkein aseistaja. EU:n pakotelähettiläs David O’Sullivan on arvioinut – saksalaisiin sotilastiedustelulähteisiin nojaten – että jopa 80 prosenttia Venäjän aseteollisuuden käyttämistä high tech -osista on tullut maahan Kiinan kautta.
Näin ollen pelkästään Puolan ilmatilaloukkausten loppuminen ei välttämättä riitä.
– Jos raja halutaan avata täysin, rauhan on vallittava molemmilla puolilla, varapääministeri Sikorski totesi maanantaina hetki ennen ulkoministeri Wang Lin tapaamista.
Ei ratkaisua, vielä. Kiinan ulkoministeri Wang Yi (oik.) piti maanantaina tiedotustilaisuuden Puolan presidentin Karol Nawrockin kanssa Varsovassa. Wojtek Radwanski
Venäjällä sulun on tulkittu liittyvän Zapad-harjoituksen, joka päättyi tiistaina. Puolan sisäministeri Marcin Kierwinski kertoi kuitenkin torstaina, että rajan takana oli havaittu edellisyönä jälleen kiihtyvää droonitoimintaa, joka pyrki levittäytymään Puolan puolelle.
– On nähtävissä, että tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on edelleen hyvin, hyvin jännittynyt, hän totesi.
Pinna on kireällä myös Kiinassa. Asia Timesin mukaan Valko-Venäjälle jämähtäneitä junalasteja on yritetty ajaa Eurooppaan Baltian kautta, mutta siellä on törmätty jopa moninkertaisiksi korotettuihin maksuihin.
Kiinalaislähteissä varoitellaan Eurooppaa toimitusketjujen katkeamisesta, eurooppalaisten yritysten konkursseista ja inflaatiopiikistä, jos edullisia kiinalaistuotteita ei saada pian liikkeelle.
– Jos olisin tämän tiennyt, olisin valinnut merireitin. Mutta käy se näinkin, unohtakaa Black Friday – aletaan täyttää varastoja ensi vuoden malleilla, puhisi eräs shenzheniläinen tehtaanjohtaja, joka oli juuri pistänyt junalastillisen jouluelektroniikkaa kohti Eurooppaa.