Professori Sami Moisio näkee konsulttitoimiston toteuttamassa ennusteessa huomattavia puutteita.
Aluetutkija ja professori Sami Moisio katsoo uuden aikakauden alkaneen maailmassa. Hän povaa maakuntien merkityksen korostuvan uuteen geopoliittiseen talouteen siirryttäessä. Kuva: Jarno Mela
Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Helsingin yliopistosta kummeksuu aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n alkuviikosta julkaisemaa ennustetta.
Ennusteessa arvioidaan, että väestökehitys Suomessa kääntyy vuoteen 2050 mennessä negatiiviseksi suurimmassa osassa maata, mukaan lukien monet maakuntakeskukset kuten Kuopio, Joensuu, Vaasa ja Rovaniemi. Väestöään kasvattaisivat enää harvat suurimmat kaupunkiseudut.
”Ensinnäkin täytyy huomauttaa, että tämä ei ole mikään tieteellinen tutkimus vaan konsulttitoimiston laatima ennuste. MDI:n ennusteen lähtökohtaoletushan on, että maailman kehitys jatkuisi samanlaisena kuin se on ollut globalisaation edellisellä kaudella, siis 1980-luvulta 2020-luvun alkuun saakka”, Moisio toteaa.
Moisio näkee MDI:n toteuttamassa ennusteessa suuria puutteita.
”Kun tarkastelen kuviota aluetutkijana, on tällaisessa oletuksessa huomattavia heikkouksia ja ongelmia. Siinähän ei oteta ollenkaan huomioon, että globalisaation edellisestä vaiheesta on jo siirrytty uuteen maailmaan. Se maailma on uusi geopoliittinen talous”, Moisio tähdentää.
Professorin mukaan alkamassa on todennäköisesti kymmeniä vuosia kestävä uusi aikakausi.
”Siinä mielessä olemme juuri nyt mielenkiintoisella historian vedenjakajalla.”
”Globalisaation edellisestä vaiheesta on jo siirrytty uuteen maailmaan. Se maailma on uusi geopoliittinen talous.”
Sami Moisio
Professori Moision hahmottelemalle uudelle geopoliittiselle taloudelle on ominaista aiempien maailmanlaajuisten keskinäisriippuvuuksien purkautuminen.
”Eurooppaan on syntymässä uusi oma talousalueensa, joka pitää sisällään ainakin EU-komission ajattelussa kaikki raaka-aineista tutkimukseen ja tuotekehitykseen saakka. Lisäksi on meneillään voimakas militarisaatiokehitys, johon liittyy aivan oleellisesti puolustusteollisuuden ja -talouden merkittävä vahvistuminen”, Moisio toteaa.
Professori katsoo, että uudessa geopoliittisessa taloudessakin säilyy tarve siirtyä ympäristöllisesti kestävämpään tuotantoon ja toimintatapoihin yhteiskunnassa.
”Nämä tavoitteet korostuvat monilla yrityksilläkin.”
Uuden geopoliittisen talouden aikana maakuntien merkitys voi nousta arvoon arvaamattomaan. Kuva: Mikko Mäki-Latvala, Petteri Kivimäki, Sanne Katainen
Seuraavaksi on aluetutkijan mukaan syytä pohtia, mitä uusi geopoliittinen talous merkitsee maailman, Euroopan, Suomen sekä Suomen eri alueiden tulevaisuudelle.
”Pidän selvänä, että luonnonvaroja hyödynnetään Suomessa entistä voimallisemmin maan eri osissa. Se pitää sisällään muun muassa energiantuotantoa mutta myös mineraaleja. En pitäisi lainkaan mahdottomana, että kokonaan uusia merkittäviä tuotantoympäristöjä voi nousta eri puolille maata”, Moisio visioi.
Professorin mukaan myös puolustusteollisuus ja siihen kytkeytyvät ratkaisut todennäköisesti luovat uutta kasvua ja lisää työpaikkoja maakuntiin.
”Uusia työpaikkoja voi syntyä myös suurimpien kaupunkien ulkopuolelle ja tavoilla, joita ei aivan vielä ymmärretä. Väestönkehitys on aina sidoksissa siihen, mihin investoidaan ja minne syntyy työpaikkoja. Siten väestöään aiemmin menettäneet alueet voivat nousta uudelle kasvu-uralle.”
Sami Moision mukaan suuret kaupunkiseudut ovat jatkossakin muuta maata vahvemmilla tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
”Erityisesti Helsingin seudulla on tässä merkittäviä etuja, koska sinne on keskittynyt niin paljon tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevaa osaamista.”
Kaavamaista väestömäärän kehitystä olennaisempaa aluekehitykselle on, miten paikallisten yritysten tarpeet kohtaavat osaavan työvoiman.
”Sinänsä on huolestuttavaa, miten pitkälle alueellinen eriytyminen on ehtinyt Suomessa edetä. Pahimmillaan jyrkästi laskeva väestönkehitys ja heikkenevät palvelut voivat viedä monilta alueilta mahdollisuuden liittyä mukaan uuteen geopoliittiseen talouteen. Pidän sitä monin tavoin ongelmallisena koko Suomen kannalta.”
Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio visioi uutta teollisuuspolitiikkaa, joka on muutakin kuin savupiippuja. Kuvassa Äänekosken biotuotetehdas. Kuva: Petteri Kivimäki
Seuraavaksi professori puhuu uudesta teollisuuspolitiikasta.
”Uusi geopoliittinen talous tulee todennäköisesti olemaan vuosikymmeniä jatkuva kuvio, johon liittyy täysin uusia teollisuuspoliittisia mahdollisuuksia. Se on hyvin kiinnostava asia Suomelle ja maakunnille.”
Moisio uskoo, että Suomi voi pärjätä uudessa maailmassa vain, jos eri alueiden vahvuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön.
”Nykypäivän teollisuuspolitiikka ei tarkoita pelkästään savupiippuja vaan se kattaa laajasti asioita luonnonvaroista lähtien aina korkeimmalle jalostusasteelle. Aluekehitys on julkisen ja yksityisen rahan liikettä.”
”Uusi geopoliittinen talous tulee todennäköisesti olemaan vuosikymmeniä jatkuva kuvio, johon liittyy täysin uusia teollisuuspoliittisia mahdollisuuksia.”
Sami Moisio
Moisio kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, miten Suomen seuraava hallitus reagoi maailman muutokseen.
”Toivon, että seuraava hallitus tunnistaa näitä mahdollisuuksia. Lähtisin aika hienopiirteiseen Suomen hitsaamiseen kiinni tähän muuttuneeseen tilanteeseen, että saadaan houkuteltua tänne investointeja. Sehän vaatii erittäin huolellista valmistelua, ja siinä on oltava voimakas EU-ulottuvuus mukana. Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa.”
Lopuksi aluetutkija varoittaa yhteiskunnan liiallisesta militarisoitumisesta.
”Itä-Suomea pitäisi kehittää ihan normaalina alueena muiden joukossa. Ei mitään aluetta pidä nähdä pelkästään tulevana mahdollisena taistelukenttänä. Militarisaatiossa ei pidä mennä niin pitkälle, että se alkaa haitata kansainvälisiä investoreita.”