Lahdet yhtä hymyä Keskuskentällä. Jalkapalloyhtiön omistaja, pankkiiri-Ari ja kaupunginjohtaja-Soile. Uutta stadionia pusketaan kohti Kuopion seuraavan vuoden talousarviota. Valtuustoryhmien vetäjätkin ovat kommenttiensa perusteella ison osin samassa veneessä.
Reilu viikko ja Savon Sanomat uutisoi ”yllätyskäänteestä”. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa käydään tiukka äänestys hankesuunnitelman päivittämisestä. Yhteinen ymmärrys on ohuempaa ja hauraampaa kuin on annettu ymmärtää.
Vastaesityksessä haluttiin, että 8 000-paikkaisen stadionin rinnalla selvitetään myös pienempää 6 000-paikkaista areenaa tai nykyisen stadionin peruskorjausta. Perusviesti on sinänsä selkeä eli riittäisikö halvempi ratkaisu, koska kaupungin taloustilanne on tiukka.
Täpärästi hävinneen vasemmistolaisen vastaesityksen takana on kaksi keskustalaista sekä edustajat vihreistä ja kristillisistä. Useiden vaihtoehtojen selvittäminen tarkoittaisi lisätyötä ja -aikaa. Suoraviivaisesti isomman stadionin suunnitelman takana olivat kokoomuslaiset ja demarit yhdellä keskustalaisella täydennettyä.
Katseet kohdistuvat nyt erityisesti keskustaan.
Lautakunnan puheenjohtaja Pekka Niiranen (kok.) kertoi yllättyneensä ja arveli aivan oikein, että ”jos tässä vaiheessa oli niin tiukkaa niin mitä se on myöhemmin.” Alkoi poliittinen vääntö kohti ensi vuoden budjettia, jossa stadiontoiveikkailla on jo vähintään suunnittelurahaa, mutta jotain myös jo ensimmäisiin kuokan iskuihin. Ensin pitää kuitenkin saada hankesuunnitelman päivitys läpi seuraavista vaiheista.
Sosiaalisen median puolella Niiranen kommentoi käännettä suoraviivaisemmin: ”Katseet kohdistuvat nyt erityisesti keskustaan: ovatko rivit siellä suorassa?”
Valtuuston suurin ryhmä keskusta on tärkeässä roolissa. Kuntavaalien ääniharava keskustan Vesa Linnanmäki haluaa, että hintavertailu pienempään stadioniin olisi päättäjien käytettävissä. ”Hämmentää kyllä hieman, jos talouspuolue Kokoomus antaa tämän mennä näin”, Linnanmäki sivalsi Niiraselle sittemmin poistetussa kommentissaan.
Myös demareiden kuudennen kauden valtuutettu Neeta Röppänen osallistui keskusteluun: ”Onko jokin ryhmä tästä ryhmäpäätöksiä tehnyt?” Hän muistutti, että Kuopiossa on voimassa oleva valtuuston päätös 6 000-katsojan stadionista ja päivityksen yhteydessä selvitetään, onko perusteita muutokselle.
KuPS oy:n pääomistaja Ari Lahti ja kaupunginjohtaja Soile Lahti Kuopion keskuskentällä. Stadionhankkeesta pidettiin tiedotustilaisuus samana päivänä. Aake Roininen
Kylmää vettä niskaan stadionin pikaiselle rakentamiselle? Yllätyskäänne ei ole oikeastaan yllätys laisinkaan, jos muistellaan aiempia vaiheita ja nykyisen valtuuston varautunutta suhtautumista stadioniin.
Savon Sanomien vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaiden kantoja ”stadionin nopeaan rakentamiseen kaupungin merkittävällä rahallisella tuella.” Valtuuston päässeistä selvä enemmistö oli nuivana ja ajatteli, että julkisen rahan osuus pitää pysyä kohtuullisena. Onkin mielenkiintoista nähdä mihin summat lopulta asettuvat. Verrokkeja voi hakea muilta paikkakunnilta. Oulussa on alkanut noin 20 miljoonaa maksavan 5 000-paikkaisen stadionin rakentaminen, julkisen rahoituksen osuus on neljännes.
Perustava ongelma stadionkeskustelussa on ulkopuolelta tulevat vaateet ja niiden ehdottomuus. Euroopan jalkapalloliiton tiukat tulkinnat tarkoittavat käytännössä ylisuuria katsomoita aitoon tarpeeseen nähden.
KuPSilla on jo nyt suuria vaikeuksia saada riittävästi yleisöä otteluihinsa. Parantuneet olosuhteet lisäisivät kiinnostusta, mutta realistinen odottama on, että tyhjää olisi nykyistä enemmän. Ajatus, että jalkapallojärjestö juoksuttaa demokraattisesti valittuja päättäjiä ja vaikuttaa linjauksillaan merkittävästi verovarojen käyttöön, puistattaa monia.
