Helsingin Sanomat kirjoitti 5.7.2025 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hävyttömän suuresta hintapyynnöstä käytetyistä lenkkitossuista. Lopulta paljastui, että kyseiset kengät olivat kopiot ja ne vedettiin pois myynnistä.
Tänään 18.9.2025 uutisoitiin Kaupan liiton tiedotteesta, jonka mukaan koko kierrätysbisneksen liikevaihto on noussut yli 50 prosentilla ja on nyt noin 1,4 miljardia euroa. Kyse ei enää ole nappikauppanäpertelystä. Siitä huolimatta valtaosa tuosta yli miljardin liikevaihdosta toteutetaan verotuksen ulkopuolella. Pelkästään arvonlisäveron menetykset valtiolle ovat sadoissa miljoonissa.
Käytetyn tavaran kauppiaana olen tuskaillut pidempään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen, mutta myös muiden ”yleishyödyllisten” kierrättäjien toimintaa. Siihen liittyy lukuisia epäterveitä piirteitä, jotka on hyväksytty kierrättämisideologian vuoksi. Hyvää tarkoittavasta toiminnasta on muodostunut härski ja veroja kiertävä miljoonabisnes, johon poliitikot, viranomaiset tai media ei halua koskea pitkällä tikullakaan.
Avaan tässä kirjoituksessa kierrätysbisnekseen liittyvät epäkohdat yleisellä tasolla, jotka koskettavat koko kierrätyskauppa-alaa. Vaikka käytän esimerkkinä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskusta, niin lähtökohtaisesti tätä samaa toimintaa harjoittavat muut isot kierrätyskeskukset, SPR:n kontit, UFF ja FIDA.
Kike lukuina
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen omistaa pääkaupunkiseudun neljä isoa kaupunkia sekä eräät kansalaisjärjestöt. Kierrätyskeskuksen liikevaihto (eli myytyjen tuotteiden kokonaistulo) oli vuonna 2024 18,4 miljoonaa euroa ja kokonaisrahoitus 25,4 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus sisältää palkkatuen, kuntien antaman vuokrakompensaation sekä erinäisiä hanketuloja eli kierrätyskeskuksen toimintaa tuetaan julkisin varoin seitsemällä miljoonalla eurolla.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus tekee vuosittain noin miljoonan euron voiton. Tilinpäätöslukujen perusteella sen taseessa on yli viisi miljoonaa euroa.
Tilinpäätöstiedoista ja verkossa olevista julkista lähteistä ei selviä, mihin tuo voitto ja taseessa oleva pääoma on tarkoitus käyttää tai jakaa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ilmoittaa, ettei se tulouta osinkoja omistajille. Mutta avoimeksi jää, että jaetaanko voittoa esimerkiksi johtajien bonuksina vai luottamushenkilöiden palkkioina?
Arvonlisäverovapautus antaa kilpailuedun
Yleishyödylliset yhteisöt on vapautettu arvonlisänverosta. Näin kierrätyskeskukset ja kontit eivät ole arvonlisäverovelvollisia, vaikka ne harjoittavat kymmenien miljoonien eurojen liikevaihdolla maanlaajuista verkkokauppa. Arvonlisäverovapaus antaa heille kilpailuedun muihin alan toimijoihin (käytetyn tavaran kauppiaisiin) nähden.
Pelkästään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen liikevaihdon osalta valtio menettää arvonlisäverotuloja noin neljä ja puoli miljoonaa euroa. Arvonlisäverosta vapauttaminen antaa kierrätyskeskukselle merkittävän kilpailuedun muihin käytetyn tavaran kauppoihin nähden. Kierrätyskeskus myy ilmaiseksi saamiaan tuotteita merkittävästi muita halvemmalla.
Tilanne on kärjistynyt viime vuosina, kun kierrätyskeskus on lisännyt aggressiivisesti myyntiä verkossa. Aiemmin epäsuhta ei ollut niin suurta, kun kierrätyskeskuksen myynti tapahtui pelkästään heidän myymälöistänsä käsin. Verkkokaupan laajentamisen seurauksena kierrätyskeskus ryhtyi kilpailuun alan toimijoiden kanssa. Muutamassa vuodessa Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen antikvaarinen myynti kasvoi yhdeksi maan suurimmaksi – yhteiskunnan tuella.
Palkkatuella hankittu henkilökunta
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen henkilöstä suurin osa on palkkatuettua väkeä. Käsitykseni mukaan palkkatuettua henkilöstöä ei palkata tuen jälkeen kierrätyskeskukseen pysyvään työsuhteeseen, vaan heidät vaihdetaan halvempiin, uusiin palkkatuettaviin henkilöihin. Palkkatuesta on luotu ikiliikkuja, jossa veronmaksajat tukevat yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja bisnestä.
Tämä ei liene ollut poliitikkojen tarkoitus palkkatukisäädöksiä laadittaessa?
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen toimitilat ovat monesti metroasemien yhteydessä eli hyvillä liikepaikoilla. Samoin on UFF:n ja FIDA:n myymälät. Tavallinen käytetyn tavaran myyvä yritys ei pystyisi samaan, sillä kiinteät kustannukset muodostuisivat ongelmaksi.
Harmaat markkinat
Kierrätyskeskuksen henkilökunnan palkkataso on vaatimaton. Pientä palkkaa kompensoidaan henkilökunta-alennuksella, joka minulle kerrotun mukaan on 30 prosenttia. Olennaista ei mielestäni ole alennusprosentti, vaan mistä hinnasta se lasketaan.
Henkilökunta pääsee valitsemaan tuotteet ennen niiden tuloa myyntiin. Monesti tuotteet häviävät henkilökunnalle jo saapuvan tavaran lajittelussa, jossa arvokkain tavara karsitaan myyntiin päätyvistä tuotteista. Tämän jälkeen joko esimies tai työkaverit päättävät hinnan, josta henkilökunta-alennus lasketaan. Hiljaisesti on sovittu, ettei hintaa vedätetä ylös, sillä kyseessähän on henkilökuntaedusta.
Monet kierrätyskeskuksissa työskentelevät myyvät tuotteita verkon kauppapaikoissa (huuto.net, tori.fi yms.) ja sosiaalisen median ryhmissä. Näin saadaan lisätuloja kompensoimaan pientä palkkaa. Vuosien kuluessa tästä on muodostunut vakiintuneet, puoliammattilaiset harmaat markkinat.
Mielestäni kierrätyskeskuksissa ja vastaavissa, jonne tavara lahjoitetaan ilmaiseksi, pitäisi henkilökunnan osalta olla eettiset säännöt. Vähintään ammattimainen myyntitoiminta pitäisi olla kiellettyä tai ainakin säädeltyä.
Yhteenvetona
Voi perustellusti kysyä, miksi valtio tukee tuota yllä selostamaani toimintaa arvonlisäverottomuudella ja palkkatuella? Se oli pelkästään Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen osalta seitsemän miljoonaa euroa vuonna 2024. Kun mukaan lasketaan muut yleishyödyllisen yhteisön sateenvarjon alla toimivat yhteisöt, puhutaan kymmenistä miljoonista.
Orpon hallitus nosti kirjan arvonlisäveroa kymmenestä neljääntoista prosenttiin. Edustamallani antikvaarisen kirjakaupan alalla tuota arvonlisäveron nostoa oli käytännössä mahdotonta siirtää tuotteiden hintoihin. Näin ollen arvonlisäveron korotus on poissa meikäläisen katteesta eli hallitus kouraiseen joka kuukausi meikäläisen lompakosta useamman sata euroa aiempaa enemmän.
Ihmettelen miten kauan poliitikot antavat kiertokaupan kasvaa ilman, että sitä säädellään samaan tapaan kuin meitä nykyisiä käytetyn tavaran liikkeenharjoittajia? Itse tein viime talvena asiasta Kuluttaja- ja kilpailuvirastolle pyynnön tutkia kierrätysbisneksen kilpailuneutraliteettitilannetta. Ei ollut yllätys, kun sain vastauksen. KKV ei ottanut asiaa tutkittavakseen.
Valtiolla on yksinkertainen keino poistaa yleishyödyllisten yritysten kilpailuetu. Poistetaan arvonlisävero käytetyn tavaran kaupasta kokonaan.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.