Melissa Apaolaza on vuodessa jo tottunut saunomiseen, mutta avantoon häntä ei vielä saa.
- Melissa Apaolaza tuli Suomeen töihin ruotsinkieliseen päiväkotiin.
- Häntä ihastuttaa suomalaisten tapa ulkoilla lasten kanssa myös sateessa ja myrskyssä.
- Helsinkiä hän pitää turvallisena kaupunkina, jossa joukkoliikenne pelaa.
– Rakastan suomalaisia taloja, huudahtaa Melissa Apaolaza.
Apaolaza vertaa Suomea Irlantiin, jossa hän asui kaksi vuotta. Hän kyyristyy nopeasti alas, antaa ilmeensä synkistyä ja näyttää palelevaiselta.
– Kaikissa rakennuksissa Irlannissa on talvella todella kylmä. Suomessa kaikkialla on talvella sisällä lämmintä! Apaolaza kehuu.
Hänellä on paljon hyvää sanottavaa Suomesta ja Helsingistä, jossa hän on asunut vuoden. Hän tuli tänne töihin ilman selkeää kuvaa siitä, millaista Suomessa olisi asua.
Hän etsi somesta neuvoja ja vinkkejä niiltä, jotka ovat tulleet aikoinaan muualta Suomeen. Yleisimmät neuvot olivat, että älä turhaan yritä small talkia suomalaisten kanssa ja älä vain istu kenenkään viereen bussissa, jos muualla on tilaa.
Näistä neuvoista joku olisi voinut jo pelästyä, mutta Apaolaza ei. Hän pakkasi puolisonsa kanssa autoonsa kaksi koiraansa ja ajeli Sevillasta Helsinkiin. Ajomatkaan meni viikko. Riskinotto kannatti.
Melissa Apaolaza viihtyy mainiosti Helsingissä ja työssään. – Olen avoin, puhun paljon eikä minulla ole ollut vaikeuksia tutustua suomalaisiin. Matti Matikainen
Valittujen joukossa
Apaolaza on yksi niistä kuudesta espanjalaisesta varhaiskasvatuksen opettajasta, jotka tulivat elokuussa 2024 työskentelemään Helsingin kaupungin ruotsinkielisiin päiväkoteihin.
Helsingin kaupungilla oli projekti, jolla haluttiin paikata kovaa pulaa varhaiskasvatuksen opettajista ruotsinkielisissä päiväkodeissa.
Espanjassa alan opettajista on ylitarjontaa, joten ei ihme, että moni ilmoitti halukkuutensa lähteä töihin Suomeen. Valitut opettajat pääsivät ensin ruotsin intensiivikurssille, josta jatkettiin perehdytykseen päiväkotiin.
Apaolazalle jo lapsiryhmän koko oli suuri positiivinen yllätys. Espanjassa hänellä olisi ollut ryhmässään yli 20 lasta, Töölössä hänen ryhmässään on kerrallaan seitsemän lasta.
Kun ryhmät ovat suuria, on pakko yrittää ylläpitää järjestystä tiukalla otteella. Espanjalaisessa päiväkodissa kolmivuotiaatkin istuvat Apaolazan mukaan hiljaa paikoillaan, koska muuten ei järjestys säily.
Melissa Apaolaza on oppinut maan tavoille pukeutumisessa ja myös ulkoleikeissä, joissa ei tarvitse pieniä roiskeita pelätä. Matti Matikainen
Ihanasti likaiset lapset
Apaolazan mukaan suomalainen ryhmäkoko antaa mahdollisuuden siihen, että lapset saavat oppia leikin kautta asioita kuin itsestään.
Yksi suuri ero suomalaisten ja espanjalaisten päiväkotiarjessa on suhde ulkoiluun.
– Suomessa ei ole huonoa keliä, on vain huonoa pukeutumista! Ulos mennään, vaikka sataa ja tuulee. Espanjassa ei tehdä niin.
Apaolaza kertoo innostuneesti, miten hän on saanut tehdä lasten kanssa retkiä erilaisiin kaupunkikohteisiin, puistoihin ja metsiin.
Koska suomalaisessa päiväkodissa touhutaan paljon ulkona säässä kuin säässä, Apaolazan mukaan suomalaiset vanhemmat eivät ole moksiskaan, vaikka lapsi olisi päivän päättyessä hieman smutsig eli likainen.
Espanjalaisvanhempi todennäköisesti ei moisesta näystä ilahtuisi.
Melissa Apaolazalla kävi hyvä tuuri siinä, että hänen ensimmäinen talvensa Helsingissä oli leuto. – Mutta lumi on ihanaa, hän sanoo. Matti Matikainen
Lapsilta oppii
Espanjalaisessa päiväkodissa lounas on usein reilusti myöhemmin kuin Suomessa.
– Minun oli ensin vaikea tottua siihen, että lounas on jo kello 11! Apaolaza kertoo.
Suomessa lapsille luetaan Apaolazan mukaan päiväkodissa enemmän kirjoja kuin Espanjassa.
Apaolaza ei osannut ennen Suomeen tuloaan suomea eikä ruotsia. Haastattelu tehdään pääosin englanniksi, osin ruotsiksi ja sekaan mahtuu muutama sana suomeakin.
Aamuisin Apalolazan ryhmässä sanotaan hyvää huomenta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja espanjaksi.
– Olen oppinut lapsilta valtavasti ruotsia!
Apaolaza käyttää puhutun kielen lisäksi eloisasti ilmeitä ja käsiään ajatustensa tueksi.
– Olen kova puhumaan, hän myöntää nauraen.
Melissa Apaolazalla on selkeä neuvo vanhemmille kännyköiden käytöstä kotona.– Et tipahda mistään pois, jos laitat kännykän sivuun kahdeksi tunniksi ja olet lapsen kanssa. Nauti ajasta lapsen kanssa! Matti Matikainen
Rakastunut järviin
Apaolaza vakuuttaa olevansa hyvin tyytyväinen työhönsä ja työpaikkaansa. Myös Helsingistä ja Suomesta hänellä on paljon hyvää sanottavaa.
– Helsinki on turvallinen ja rauhallinen kaupunki. Joukkoliikenne toimii todella hyvin.
Kesälomalla Apaolaza reissasi puolisonsa kanssa Suomessa.
– Rakastuin Keski-Suomen järvialueeseen. Miten kaunista siellä onkaan!
Hän harrastaa liikuntaa ja käy Askelten Palo -ryhmässä, jossa tanssitaan latinalaisen Amerikan kansantansseja laidasta laitaan.
Apaolaza kertoo lämpenevänsä hiljalleen saunomiselle. Ensimmäisellä kerralla saunassa hänen henkensä tuntui salpautuvan jo kahdessa minuutissa.
– Pikku hiljaa olen ollut saunassa aina vain pidemmän ajan. Nyt jo 10 minuuttia!
– Mutta avanto: sitä en kyllä vielä kokeile, hän torjuu kuin järkyttyneenä.