Palestiinalaisen rauhanaktivistin Ahmed Heloun näkemys on selvä: hiljaa pysyvät osallistuvat palestiinalaisiin kohdistuvaan kansanmurhaan.
Hiljaa pysymisellä Helou viittaa toimimattomuuteen. Tuomitsevia sanoja on riittänyt, mutta ne eivät ole pysäyttäneet Israelin tuhoisaa sodankäyntiä Gazassa.
Israelin syyllistyminen palestiinalaisväestön kansanmurhaan Gazassa todettiin kuluneella viikolla YK:n valtuuttaman riippumattoman tutkintakomission raportissa. Aiemmin vastaavia arvioita ovat esittäneet ainakin Kansanmurhatutkimuksen järjestö IAGS ja YK:n erityiskomitea.
– Ei tarvitse tukea sataprosenttisesti palestiinalaisia. Sanon, että tukekaa ihmisyyttä ja oikeudenmukaisuutta Palestiinassa, Helou sanoo STT:lle videoyhteydellä Länsirannan Jerikosta.
YK:n ensi viikon yleiskokouksesta on tulossa palestiinalaisille historiallinen, sillä useiden länsimaiden on tarkoitus tunnustaa palestiinalaisvaltio. Suurin osa maailman maista tunnustaa Palestiinan jo entuudestaan, mutta esimerkiksi Israelin liittolainen Yhdysvallat ja monet Euroopan valtiot eivät tunnustusta ole tehneet.
Tällä tietoa Suomi ei ole tunnustamassa Palestiinan valtiota YK:n yleiskokouksessa.
Sen sijaan Suomi liittyi vastikään YK:n julkilausumaan kahden valtion mallista. Lausuman tarkoituksena on edistää kestävää ratkaisua Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin.
”Parempi myöhässä kuin ei ollenkaan”
Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti on määritellyt palestiinalaisten elämiä jo vuosikymmeniä. Unelma omasta valtiosta on siirtynyt sukupolvelta toiselle.
– Unelma tietysti on, että palestiinalaisilla on valtio. Palestiinan valtio lähellä Israelin valtiota, Helou sanoo.
– Meillä on sanonta, että on parempi saapua myöhässä kuin ei ollenkaan, Helou sanoo vastatessaan ajatukseen siitä, onko tunnustaminen jo liian vähän liian myöhään.
Helou sanoo, että vaikka Palestiinan tunnustaminen on palestiinalaisille tärkeää, eivät ihmisten ajatukset usein pyöri kansainvälisen politiikan tasolla. Ihmiset Gazassa ja Israelin miehittämällä Länsirannalla haluavat nähdä muutosta jokapäiväisessä elämässään.
Jotkut pysähtyvät odottamaan kuolemaa
Muutokset ovat kuitenkin olleet toinen toistaan synkempiä viime vuosina. Helou puhui STT:n kanssa tiistaina aamupäivällä sen jälkeen, kun Israel oli aloittanut maahyökkäyksen Gazan kaupunkiin.
Heloun suku on kotoisin Gazasta, vaikka hän itse onkin syntynyt Jerikossa. Heloun vaimo on syntynyt ja kasvanut Gazassa. Vaimon perhettä asuu myös Gazan kaupungissa.
Tiistaiaamupäivänä Heloulla ei ollut tietoa, olivatko hänen sukulaisensa ja perheenjäsenensä Gazassa kunnossa.
– He kamppailevat hengissä pysymisestä, ruuan löytäminen on vaikeaa, veden löytäminen on vaikeaa, ja nyt Israel aloitti maahyökkäyksen.
Hän kertoo, kuinka ihmiset ovat yrittäneet paeta etelään, mutta alueella liikkuminen on vaarallista eikä suojaa löydy.
– Jotkut päättävät pysyä paikallaan ja luovuttavat itsensä kuolemalle. He sanovat, että heillä ei ole mitään elämisen arvoista.
– Kun he sanovat näin, se tarkoittaa, että kaikki toivo on menetetty.
Heloulle toivoa antaa – ei niinkään hallitusten – vaan ihmisten näkyvä tuki palestiinalaisille.
– Se todella antaa minulle toivoa, ja tiedän silloin, että me emme ole yksin.
Hän mainitsee esimerkkinä kohti Gazaa liikkuvan avustuslaivueen, jonka tarkoitus on toimittaa apua siviileille Gazan merisaarron lävitse.
Hamasista rauhantyöhön
Helou on jo pitkään ollut rauhanaktivisti. Hän on kuulunut yli vuosikymmenen Combatants for Peace -rauhanjärjestöön, joka tuo yhteen palestiinalaisia ja israelilaisia entisiä taistelijoita.
Helou itse liittyi teini-ikäisenä 1980-luvulla äärijärjestö Hamasiin, jonka toiminnassa hän ei ole ollut enää vuosikymmeniin mukana.
Hänen uskonsa rauhantyöhön ja yhteistyöhön israelilaisten kanssa on yhä vahvaa, vaikka Israelin hyökkäys Gazaan on jatkunut liki kaksi vuotta ja Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut Gazassa tuona aikana yli 64 000 palestiinalaista. Heistä suurin osa on siviilejä.
– Joka päivä uskon vahvemmin olevani oikeassa ja oikealla tiellä.
– Emme voi jatkaa yksin. Meidän täytyy toimia yhdessä, palestiinalaisten ja israelilaisten kanssa rinnatusten, jotta voimme lopettaa tämän kansanmurhan, lopettaa tämän miehityksen ja lopettaa tämän konfliktin välillämme.
Israel aloitti viimeisimmän sotansa Gazassa, kun Hamas ja muita palestiinalaisia äärijärjestöjä oli tehnyt hyökkäyksen Israeliin vuoden 2023 lokakuun alussa. Iskussa kuoli yli 1 200 ihmistä ja satoja otettiin panttivangiksi. Heistä osa on yhä Hamasin hallussa.
Gaza on ollut saarrossa jo lähes kaksikymmentä vuotta.