Ministeri kertoo Iltalehdelle, ehditäänkö maahanmuuttoon tehdä vielä muutoksia tällä hallituskaudella.

Marttinen sanoo, ettei vastaava selvitystä ole aiemmin tehty. Inka Soveri

Työministeri Matias Marttinen (kok) kertoo Iltalehdelle aloittavansa selvityksen Suomen verrokkimaiden työperäisen maahanmuuton malleista.

Mukana selvityksessä ovat maahanmuuttajien pisteytykseen perustuvat mallit, jollaisia on käytössä Saksassa ja Kanadassa. Selvityksen aloittamisesta kertoi ensimmäisenä STT.

– Pidän esimerkiksi Kanadan pisteytysmallia mielenkiintoisena. Siinä on sellaisia asioita, mitä mielelläni selvitän lisää ja odotan tämän virkavalmistelun valmistumista, Marttinen sanoo.

Ensimmäinen kerta

Marttisen mukaan työperäisen maahanmuuton laajaa selvitystä ei ole Suomessa aikaisemmin tehty.

– Jotta me voimme Suomessa arvioida näitä eri malleja ja sitä, miten omaa työperustaista maahanmuuttopolitiikkaamme tulisi muuttaa, niin pidin tärkeänä, että tällainen laaja virkatyö tehdään.

Esimerkiksi Kanadassa pisteytyksen perusteena on maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisen arvioitu todennäköisyys. Mittauksen kohteena ovat esimerkiksi koulutus, työkokemus ja kielitaito.

Marttisen mukaan on selvää, että Suomi tarvitsee jatkossakin työperäistä maahanmuuttoa. Hän korostaa, että myös yritysten rekrytointimahdollisuuksista on huolehdittava.

– Toisaalta on tärkeää huolehtia siitä, että työperäinen maahanmuutto on tarkoituksenmukaista ja kestävää.

Seuraavalle kaudelle

Selvityksen valmistelu kestää Marttisen mukaan ensi kesään saakka. Siinä selvitetään täsmämuutokset, joita työperäiseen maahanmuuttoon voitaisiin tehdä.

– On todennäköistä, että tämä hallitus ei enää suurempia muutoksia työperäiseen maahanmuuttopolitiikkaan tule tekemään.

– Tämä virkavalmistelu antaa pohjaa seuraavalle hallituskaudelle.

Marttisen ilmoitus sai heti kannatusta Keskuskauppakamarista, joka kannattaa pisteytysjärjestelmän tuomista Suomeen. Keskuskauppakamarin maahanmuuttoasiantuntija Suvi Pulkkisen mukaan pisteytysmalli voisi houkutella Suomeen parhaita osaajia ja sitouttaa heitä jäämään.

– Sujuva osaamisperustainen maahanmuutto, joka tuo Suomeen hyvin työllistyviä osaajia ja edistää koko perheen kotoutumista on ratkaisevan tärkeää, Pulkkinen sanoo.

Vaikenee Venäjästä

Pisteytysmallin lisäksi maahanmuutossa on viime viikkoina puhuttanut venäläisille myönnettyjen oleskelulupien suuri määrä.

Iltalehti kertoi viime viikolla, että Maahanmuuttovirasto myönsi tammi–heinäkuussa venäläisille 3 697 oleskelulupaa. Myönteisiä päätöksiä tehtiin perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella.

Työministeri vaikenee asiasta täysin.

– Voit kysyä tätä asiaa Maahanmuuttovirastosta, joka käsittelee nämä lupa-asiat, Marttinen sanoo.

– En tätä asiaa halua kommentoida sen enempää.