Joakim Kullas
Kiertelevätkö ministerit Venäjä-kysymyksiä siksi, että ne ovat liian kiusallisia, kysyy Iltalehden politiikan toimittaja Joakim Kullas.
Tänään klo 17:13
Sisäministeri Mari Rantanen ei ole halunnut vastata kysymyksiin venäläisten muuttamisesta Suomeen. Mikko Huisko
Suomessa on käynnissä erikoinen ilmiö, josta Petteri Orpon (kok) hallitus vaikenee täysin.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps) painotti maanantaina, että itäraja pysyy suljettuna kaikelta henkilöliikenteeltä, ja turistiviisumeja ei venäläisille ole aikoihin myönnetty.
Rantanen jätti kuitenkin kertomatta, että venäläisiä saapuu edelleen Suomeen sankoin joukoin.
Iltalehti kertoi viime viikolla, että Maahanmuuttovirasto myönsi venäläisille yhteensä 3 697 oleskelulupaa tammi- ja heinäkuun välillä. Venäläiset olivat kolmanneksi suurin kansallisuusryhmä, joille myönnettiin oleskelulupia Suomessa.
Lukuun sisältyvät ensimmäiset oleskeluluvat, jatkoluvat sekä pysyvät oleskeluluvat. Lupia myönnetään perhesiteen, työn ja opiskelun perusteella.
Kaikkia Suomeen muuttavia venäläisiä ei pidä leimata turvallisuusuhaksi. Suomeen muuttavien venäläisten joukossa on varmasti ihmisiä, jotka haluavat paeta Vladimir Putinin diktatuurin tukahduttavaa ilmapiiriä.
On silti perusteltua kysyä, miksi venäläisille myönnetään suuria määriä oleskelulupia samaan aikaan, kun itäraja pysyy säpissä ja maa käy raakaa tuhoamissotaa Ukrainassa.
Tähän kysymykseen hallitus ei halua vastata.
Iltalehti yritti jo viime viikolla kysyä sisäministeri Rantaselta asiasta. Hän ei kuitenkaan halunnut vastata, vaan kysymys ohjattiin työministeri Matias Marttiselle (kok).
Koska venäläisten osalta kyse on myös työperäisestä maahanmuutosta, Marttisella voisi olla asiasta sanottavansa.
Eipä ole.
Työministeri Marttinen vierittää vastaamisen Maahanmuuttoviraston virkamiehille. TIINA SOMERPURO
Lauantaina Marttinen kieltäytyi kommentoimasta asiaa Iltalehdelle ja ohjasi kysymään asiasta Maahanmuuttovirastolta, koska se käsittelee oleskelulupia.
– En tätä asiaa halua kommentoida sen enempää, kuului ministerin vastaus.
Maahanmuuttovirasto tekee päätöksensä lakiin perustuen, joten lainsäädännöstä päättävien poliitikkojen mielipiteen kuuleminen olisi julkisen keskustelun kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Suomi ei ole ilmiön edessä yksin, vaan samaa keskustelua käydään tällä hetkellä myös EU:ssa.
Euroopan komission tietojen mukaan venäläisille myönnettiin vuonna 2024 yli 500 000 viisumia Schengen-alueelle.
EU:ssa on keskusteltu venäläisten turistiviisumien jäädyttämisestä kokonaan 19. pakotepaketin yhteydessä. Toistaiseksi asia on jäänyt edistämättä.
Jäsenmaat saavat itse päättää viisumien myöntämisestä. Vaikka esimerkiksi Suomi haluaisi rajoittaa venäläisten viisumeita EU:ssa, Etelä-Eurooppaan venäläisturistit ovat tervetulleita.
Putinin murhauttaman venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navanlyin leski Julia Navalnaja on kutsunut venäläisten maahantulon täyskieltoa virheeksi. Hän muistuttaa kirjeessään komissaari Kaja Kallakselle, ettei kaikkia venäläisiä voi yleistää Putinin tukijoiksi.
Tästäkin huolimatta Suomen ja Euroopan pitäisi varoa suhtautumasta ilmiöön sinisilmäisesti ja käydä siitä avointa julkista keskustelua.
Vaikka oleskelulupien tyrmääminen kansalaisuuden perusteella voi olla ristiriitaista, hallituksen vaikeneminen tuntuu silti oudolta.