Yhdysvaltalaisen ajatushautomon mukaan Kremlillä on meneillään koordinoitu informaatiokampanja Suomea kohtaan. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei näe Lavrovin kommenteissa mitään erityisen uutta.
Ulkoministeri Sergei Lavrov väitti Venäjän valtiontelevisiossa, että Suomi ja suomalaiset haluavat kostaa Venäjälle. Viime viikolla Venäjän ex-presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev väitti, että Suomi valmistautuu hyökkäyssotaan Venäjää vastaan.
Kovaa Suomi-kritiikkiä on siis kuultu korkea-arvoiselta poliittiselta johdolta Venäjällä, ja sitä tuntuu tulevan vastaan kasvavaa tahtia.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei kuitenkaan näe, että Lavrovin kommenteissa olisi mitään erityisen uutta tai uhkaavaa. Hän ei osaa sanoa, onko meneillään jokin isompi mustamaalaamiskampanja Suomea kohtaan.
– Kehottaisin kaikkia olemaan käyttämättä suurennuslasia. Jos tätä katsoo suurennuslasin läpi, voi alkaa nähdä isomman ongelman kuin mitä todellisuus on.
Lavrovin kommentit heijastelevat Moshesin mukaan ”analyysia, joka heillä on” tilanteesta. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan, Suomen Nato-jäsenyyden ja Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkemisen jälkeen kaikki yhteistyö ja diplomaattiset suhteet ovat olleet jäissä.
– En näe mitään radikaalisti uutta. Meidän pitää muistaa myös tosiseikat: suhde on raunioina.
– Rajan sulkeminen on erityisen symbolista, koska kukaan muu ei ole tähän mennessä tehnyt vastaavaa rajan täydellistä sulkua. Edes Baltian maat eivät ole tehneet niin.
Moshesin mukaan erityisesti Putinille maailmassa on olemassa kolmen eri kategorian ihmisiä, ja sama pätee eri maihin: ystäviä, vihollisia ja pettureita.
– Ja ilman muuta voimme kategorisoida asian niin, että hän näkee Suomen petturina.
Putinilla on vihollisten ja ystävien lisäksi kolmas kategoria – petturit. Niihin Putin laskee Suomen, arvioi Arkady Moshes. EPA/AOP
Ennen vuotta 2022 Suomen ja Venäjän välistä poliittista dialogia pidettiin yllä, ja Putin vieraili usein Suomessa. Oligarkki Gennadi Timtšenko sai Suomen kansalaisuuden osin hämärissä olosuhteissa.
Moshesin mukaan Kreml oli vuonna 2022 Suomi-analyysissaan jonkin verran jäljessä, eivätkä he nähneet Suomea oikeassa valossa.
– En tiedä, ajattelivatko he Suomen Nato-jäsenyyttä jonain täysin epärealistisena ja jättivät sen pois laskuista, vai eivätkö. Mutta kun se tapahtui, kun Suomi päätti olla kuuntelematta varoituksia Kremlin suunnasta ja liittyi Natoon, täytyy olla tapahtunut jonkinlainen negatiivisten tunteiden purkautuminen sillä puolella.
ISW: Kremlin koordinoima kampanja
Yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW arvioi, että Kremlillä näyttää olevan käynnissä koordinoitu informaatiokampanja, jonka tarkoitus on uhata Suomea.
– Korkea-arvoiset Kremlin viranomaiset ovat kiihdyttäneet uhkauksiaan Suomea kohtaan viime viikkoina, mukaan lukien käyttämällä kieltä, joka heijastelee Kremlin valheellisia oikeutuksia Ukrainaan kohdistuvalle hyökkäyssodalle.
Ajatushautomo nostaa Lavrovin kommenttien lisäksi esiin Venäjän presidentin erikoislähettiläs Sergei Ivanovin, joka ISW:n mukaan kuuluu Putinin lähipiiriin. Hän toimi Venäjän FSB:n varajohtajana 1990-luvun lopulla, kun Putin johti organisaatiota, ja on aiemmin toiminut myös Venäjän puolustusministerinä, varapääministerinä ja presidentinhallinnon johtajana.
Ivanovin mukaan Suomen ja Venäjän välisiä suhteita ei ”käytännössä ole olemassa”. Venäjän duuman edustaja Aleksei Tšepa puolestaan väitti, että Suomessa oltaisiin ajauduttu väestökatoon, koska venäläiset eivät enää osta kiinteistöjä tai vieraile turisteina.
– On merkillepantavaa, että Kremlin uutistoimisto Tass ja muu valtionmedia antoivat megafonin Lavrovin, Ivanovin ja Tšepan lausunnoille. Ivanovin ja Tšepan lausuntojen sananvalintojen yhtäläisyydet sekä kommenttien levittäminen laajemmalle Tassin kautta viittaavat siihen, että kyseessä on ylhäältä määrätty Kremlin informaatioyritys, jonka kohteena Suomi on.
ISW nosti myös Suomen esiin jo aiemmin, kun se arvioi Venäjän presidentti Vladimir Putinin mahdollisesti lähettämää piiloviestiä. Putin pukeutui Valko-Venäjän kanssa järjestetyssä yhteisessä sotaharjoituksessa sotilasunivormuun mahdollisesti korostaakseen sotilaallista voimaa samalla, kun Venäjä on eskaloinut retoriikkaansa muun muassa Suomea kohtaan.
Iltalehti kysyi Moshesilta, millaisena hän näkee ISW:n arvion mustamaalauskampanjasta. Moshes ei halua suoraan arvioida sitä, koska ei tiedä käytettyä metodologiaa. Sitä instituutti ei kerro.
– Tätä instituuttia ei ennen vuotta 2022 tunnettu. Joskus olen samaa mieltä siitä, mitä he sanovat. Joskus en pysty saamaan vahvistusta, jolloin en sano mitään.
ISW:tä on syytetty puolueellisuudesta. Moshesin mukaan mikään politiikkaa analysoiva taho ei ole koskaan sataprosenttisesti puolueeton.
– Mutta he auttavat Ukrainaa. He tuovat esiin näkemystä, joka on Ukrainalle hyödyllinen. Ongelma on, että haluan nähdä, miten analyysi on tehty, ja mihin se perustuu. Muussa tapauksessa kyseessä on vain mielipide.
Miten tavalliset venäläiset ajattelevat Suomesta?
Kipakoita puheenvuoroja Suomesta on kuultu itänaapurista jo pidemmän aikaa. Venäjällä on myös esimerkiksi levitetty valheellisia väitteitä Suomen historiasta ja natsi-Saksan liittolaisena. Onko propaganda saanut tavallisten venäläisten päät käännettyä Suomea vastaan?
Moshesin mukaan on mahdotonta tietää varmaksi, millaiseksi tavallisten venäläisten Suomi-kuva on Venäjän informaatioympäristössä kehittynyt. Luotettavia tutkimuksia ei ole.
Moshes uskoo, että henkilökohtaisilla kokemuksilla on väliä. Esimerkiksi vuonna 2013 venäläiset tekivät Suomeen yli viisi miljoonaa matkaa, kertoo Yle. Moshes uskoo, että rajan sulkeminen on vähentänyt sympatioita Suomea kohtaan.
– On ihmisiä, joilla on hyviä muistoja oman kokemuksen kautta. Mutta on myös ihmisiä, jotka kuuntelevat propagandaa. He kuulevat esimerkiksi, että Nato rakentaa sotilastukikohtia Suomen ja Venäjän rajalle.
Aiemmin Suomi nähtiin Venäjällä hieman ystävällisemmässä valossa kuin muut maat, erityisesti Baltian maat. Nyt mitään erityistä suhdetta ei enää voi olla, ja Suomi on Nato-maa muiden joukossa. Moshes ei usko, että tavallisilla venäläisillä olisi erityisen negatiivisia tuntemuksia suomalaisia kohtaan, mutta Suomen valtionjohtoa kohtaan niitä voi hyvinkin olla.
– Sanoisin, että tällä hetkellä valtaosa venäläisistä valitettavasti seuraa sitä, mitä hallitus sanoo. Sitä, ajattelevatko he oikeasti niin, en tiedä, koska meillä ei ole luotettavaa sosiologista dataa.