Maan historian tärkeimmät vaalit. Näin asiantuntijat luonnehtivat Moldovassa syyskuun lopussa käytäviä parlamenttivaaleja. Niiden tulos ratkaisee, jatkaako maa lähentymistään EU:n kanssa vai ei.

Romanian ja Ukrainan välissä sijaitsevan Moldovan EU-pyrkimykset ottivat odottamattoman loikan, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022. Maat pääsivät EU-jäsenehdokkaiksi samaan aikaan kesällä 2024.

Moldovan EU-jäsenyys edellyttää kuitenkin sitä, että myös seuraava hallitus suhtautuu asiaan myönteisesti. Se voi tarkoittaa jopa EU- ja Venäjä-mielisten hallitusyhteistyötä.

MOLDOVAN parlamenttia on johtanut vuodesta 2021 alkaen EU-mielinen PAS-puolue – ranskalaistyylisesti yksinkertaisella enemmistöllä.

Syyskuun vaaleissa PAS:in äänet eivät näytä riittävän yksinkertaiseen enemmistöön. Vaikka puolue on useimmissa mielipidekyselyissä ollut ensimmäisenä, se ei ole yltänyt yli 50 prosentin kannatukseen lokakuun 2024 jälkeen.

Syyskuun alussa tehdyssä kyselyssä PAS jäi niukasti toiseksi kommunistien ja sosialistien vaaliliitolle. Tämä synnyttäisi Venäjä-mielisten koalitiohallituksen ja herättäisi suurta huolta myös muissa länsimaissa.

PAS:in puheenjohtaja Igor Groșu kommentoi elokuussa Euronewsille, kuinka Venäjä-mielisten voitto tarkoittaisi EU-jäsenyysprosessin pysäyttämistä.

Mielipidekyselyjen perusteella näyttää todennäköiseltä, että PAS sijoittuu ensimmäiseksi, mutta saa alle puolet kaikista äänistä. Tällöin parlamentin enemmistö olisi kallellaan Venäjään, mutta suurin puolue EU:hun.

Tämä vaikeuttaisi hallitusneuvotteluja, koska syntyvässä hallituksessa osa kaipaisi EU-jäsenyyttä ja osa suhteita Venäjään.

Moldovalaisten pitää saada päättää moldovalaisten asioista.

Aiheen vaikeudesta kertoo, kuinka PAS:in ryhmänjohtaja Doina Gherman kieltäytyi heinäkuussa pohtimasta mahdollista hallituspohjaa Ziarul de Gardă -lehden podcastissa.

– Spekulointi aiheesta on epäkunnioittavaa äänestäjiä kohtaan, hän totesi.

EU-PYRKIMYKSIÄ olisi silti mahdollista edistää myös Venäjä-mielisten kanssa muodostetussa hallituksessa, selviää moldovalaisen politiikan tutkija Dionis Cenușan analyysistä.

– Tällaisessa tilanteessa PAS:in imago kuitenkin heikentyisi, kun se joutuisi vähentämään nykyisiä Venäjä-vastaisia kannanottojaan, hän huomauttaa romanialaisen Evenimentul Zilei -lehden kolumnissaan.

Moldovan EU-vastatuulta on totuttu tarkastelemaan lännessä Venäjän vaalivaikuttamisen kautta. PAS-puolueen perustaja, presidentti Maia Sandu kehottikin syyskuun alussa kiinnittämään huomiota ulkoisiin vaikutusyrityksiin.

– Moldovalaisten pitää saada päättää moldovalaisten asioista, Sandu julisti.

Venäjä on vaikuttanut Moldovan vaaleihin mittavasti, muun muassa kyberhyökkäyksillä ja ääniä ostamalla. Tänä syksynä maassa on havaittu Venäjän trollitehtaita.

Ukrainalainen toimittaja Dmytro Hordon kirjoitti syyskuussa, kuinka Venäjä pyrkii Kremlin asiakirjavuotojen mukaan vaikuttamaan vaaleihin 350 miljoonan dollarin edestä.

VENÄJÄN lisäksi moldovalaisten kantoja selittävät arkisemmat asiat. Dionis Cenușa huomauttaa, että varautuneisuus on laskenut maassa, mikä johtuu talouden taantumasta, epäluottamuksesta oikeusjärjestelmän reformeihin ja EU-kannan kirjaamisesta perustuslakiin.

Yksi Moldovan EU-jäsenyyden ongelmista onkin se, että PAS on ryvettynyt maan sisäpolitiikassa. Kun EU:ta ajava iso puolue joutuu epäsuosioon, vähenevät myös EU-linjaa puoltavat äänet.

PAS:illa ei myöskään ole kunnollisia vaihtoehtoja, eikä se luonut vaaliliittoa muiden EU-mielisten puolueiden kanssa. Sen sijaan se pyysi näiden ehdokkaita asettumaan PAS:in listoille – jolloin he joutuvat eroamaan omista puolueistaan.

Tästä Moldovan demokraattinen oppositio onkin kritisoinut PAS:ia jo pitkään: tarkoitus pyhittää keinot.