Venäjän täysimittaiselle hyökkäyssodalle Ukrainaa vastaan ei näy loppua, vaikka lännessä rauhan mahdollisuudesta puhutaan yhä enemmän.
Vladimir Putin näyttää päättäneen jatkaa sotaa sanktioista, korkeasta inflaatiosta, kansalaisten elintason laskusta ja Venäjän keskuspankin voimistuvista varoituksista huolimatta, venäläistutkija Alexandra Prokopenko toteaa analyysissaan.
Jos sota sittenkin päättyisi jo lähitulevaisuudessa, maan sotateollinen tuotanto jatkuisi hänen mukaansa nykyisellä tasolla ainakin seuraavien kolmen vuoden ajan, koska Kreml on päättänyt varustaa asevoimansa uudelleen.
– Vaikka Putin haluaisi palata rauhanajan talouteen, Kreml on panostanut viimeisen kolmen vuoden aikana kaiken sotilassektorin ja mobilisointimallin kehittämiseen, minkä seurauksena Venäjä on ajautunut hitaan kasvun ja krooniseen sisäisen epätasapainon aiheuttamaan stagnaatiokierteeseen. Yritykset leikata menoja nopeasti johtaisivat romahdukseen, Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksessa työskentelevä Prokopenko sanoo.
Ennen vuotta 2022 Venäjän talous yhdisti hänen mukaansa raaka-aineiden viennin suhteellisen vakaaseen siviiliteollisuuteen.
Esimerkiksi Venäjän autoteollisuus tuotti yli 1,7 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa yhteistyössä kansainvälisten autonvalmistajien kanssa, ja maan IT- ja lääketeollisuus oli integroitu kansainvälisiin toimitusketjuihin.
Sotilasmenot eivät ylittäneet 3–4 prosenttia bkt:sta, mikä jätti tilaa investointeihin infrastruktuuriin. Vaikka tuotantopohja oli suurelta osin riippuvainen tuontiteknologiasta ja -komponenteista, se säilytti kohtuullisen modernisointikyvyn. Covid-pandemian jälkeen yritykset olivat palauttamassa tuotantoaan normaaliksi ja tekivät globaaleja suunnitelmia.
– Vuoden 2022 jälkeen Venäjän talouden rakenne muuttui dramaattisesti. Kysyntä pohjautui pääosin valtion budjettiin. Sotilasmenot nousivat 6–8 prosenttiin bkt:sta, ja niiden osuus valtion budjetista kohosi jopa 40 prosenttiin. Tämä puolestaan kiihdytti inflaatiota sotilassektorin kysynnän törmätessä rajalliseen tuotantokapasiteettiin ja pulaan tuontituotteista, ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Venäjän keskuspankissa ja Moskovan talouskorkeakoulussa (HSE) työskennellyt Prokopenko kertoo.
Hintojen nousun hillitsemiseksi keskuspankki on pitänyt korkotason kaksinumeroisena jo yli vuoden ajan.
Menetettyjen tulojen kompensoimiseksi yksityishenkilöille ja yrityksille on määrätty tuloveron korotuksia ja veroluonteisia maksuja, kuten vientitulleja, ylimääräisiä veroja, sakkoja ja rangaistusmaksuja. Nyt hallitus harkitsee myös arvonlisäverokannan korottamista.
– Tässä tilanteessa kivuton paluu siviilimalliin on mahdottomuus: mikään ei voi kumota talouden muuttumattomia lakeja, Prokopenko toteaa.
– Demobilisaatio ja sodan päättyminen edellyttävät kysynnän laajamittaista uudelleenjärjestelyä, puolustusalan resurssien vapauttamista, tappioiden ja maastamuuton rokottaman työvoiman uudelleenjakoa sekä uusien kovan valuutan lähteiden etsimistä. Tämä johtaa väistämättä bkt:n
laskuun tilanteessa, jossa koko talous perustuu sotilassektorin tilauksiin. Edessä on siis jälleen uusi talouskriisi – viides Putinin neljännesvuosisadan kestäneen valtakauden aikana, hän toteaa.
Poimintoja videosisällöistämme