Moni on kysellyt jo, miksi Nato ei vastaa Venäjän toistuviin ilmatilaloukkauksiin nyt samalla tavoin.
Marraskuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Turkki ampui alas ilmatilaansa loukanneen venäläisen sotilaslentokoneen.
Turkin mukaan venäläistä Suhoi 24 -rynnäkkökonetta oli varoitettu viiden minuutin aikana kymmenen kertaa, kun se oli lähestymässä Turkin ilmatilaa Syyrian puolella.
Kun kone ei muuttanut tästä huolimatta suuntaansa, Turkki noudatti jo aiemmin julkisuuteen antamaansa varoitusta, jonka mukaan se ampuisi alas ilmatilaansa loukkaavat lennokit ja lentokoneet.
Maiden välit olivat tapahtumahetkellä jo valmiiksi kireät, sillä Turkki oli syyttänyt jo lokakuussa 2015 venäläisiä koneita ilmatilansa loukkaamisesta ja ampunut alas yhden miehittämättömän lennokin.
Suhoi-24 ehti olla Turkin ilmatilassa lopulta vain noin 17 sekunnin ajan, kun Turkin ilmavoimien amerikkalaisvalmisteinen F-16-hävittäjä pudotti koneen alas Syyrian rajan tuntumassa 24. marraskuuta 2015.
Venäjä kiisti kaiken syyllisyytensä välittömästi tapahtuneen jälkeen ja esitteli omia karttojaan, jonka mukaan mitään ilmatilaloukkausta ei tapahtunut. Eloon jäänyt koneen tähystäjä vakuutti myöhemmin myös itse venäläistoimittajille, että kone ei ollut Turkin ilmatilassa eivätkä he saaneet mitään varoitusta Turkilta ennen alasampumista.
Vladimir Putin ilmaantui julkisuuteen raivoa uhkuen, nimitteli Turkkia selkäänpuukottajaksi ja julisti pian laajat talouspakotteet Turkkia vastaan.
Venäläisiä turisteja kehotettiin palaamaan välittömästi kotiin Turkin-lomaltaan ja turistilennot maiden välillä laitettiin jäihin. Venäjä jäädytti myös maiden välillä voimassa olleen viisumivapauden. Turkkilaisten yritysten ja työntekijöiden toimintaa Venäjällä rajoitettiin ja turkkilaisten tomaattien sekä lukuisten muiden ruokatuotteiden tuonti Venäjälle kiellettiin.
Maailmalla välikohtaus herätti hetkeksi pelon jopa siitä, voisiko tapahtunut johtaa Venäjän ja Naton väliseen suoraan sotilaalliseen konfliktiin.
Recep Tayyip Erdogan ja Vladimir Putin seurueineen neuvottelivat viimeksi syyskuun alussa Kiinassa. Kuva: Vladimir Smirnov / AFP
Tämä kaikki tuntuu nyt hyvin kaukaiselta, kun Putin ja Turkin johtaja Recep Tayyip Erdogan esiintyvät tämän tästä julkisuudessa toisiaan kehuen.
On kuin Putinia ei lainkaan haittaisi se, että Turkki on yhtä lailla Naton jäsenmaa kuin esimerkiksi Viro ja Suomi, joiden ilmatilaa Venäjä on viime aikoina loukannut useasti.
Putin kutsuu Erdogania muun muassa ”vahvaksi johtajaksi” ja ”luotettavaksi kumppaniksi”. Erdogan ylistää Putinia puolestaan ”rakkaaksi ystäväkseen”, ja Venäjää Erdogan kutsuu Turkin ”strategiseksi kumppaniksi”.
Putinin ja Erdoganin suhteessa on kahden autoritaarisen johtajan keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta, mutta kumpikin tietää silti, että toinen voi tehdä omavaltaisia päätöksiä koska tahansa oman etunsa ajamiseksi.
Vuonna 2019 Turkki osti Venäjältä jopa S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Naton vastustuksesta huolimatta. Uusi käänne tuli vastikään, kun Venäjän kerrottiin tarjoutuneen ostamaan myymänsä ohjukset Turkilta takaisin Ukrainan sodan tuoman kalustopulan takia.
Kun Venäjä rikkoi perjantaina Viron ilmatilaa kolmella hävittäjällään jopa 12 minuutin ajan, moni on kysynyt jo, miksi nyt ei voitaisi tehdä samaa kuin Turkki vuonna 2015 ja ampua alas Nato-maan ilmatilaa rikkovaa Venäjän sotilaskonetta.
Yksi vastaus tähän tuli viikonloppuna Helsinki Security Forumissa amerikkalaiselta Venäjän ja Itä-Euroopan tutkijalta Michael Kofmanilta.
– Viro ja Suomi eivät ole Turkki, Kofman totesi.
Lue lisää: Kuvat venäläishävittäjistä Viron ilmatilassa herättivät kysymyksen
Kofmanin toteamusta voi lukea muun muassa niin, että Virossa ja Suomessa ei ole samanlainen hallinto, päätöksentekokulttuuri ja temperamentti kuin Turkissa. Natossakin jokainen jäsenmaa vastaa omasta kansallisesta puolustuksestaan eikä vuoden 2015 tapahtumista voi vetää suoraan johtopäätöksiä nykypäivään.
Venäläinen Suhoi-24 rynnäkkökone kuvattuna pari viikkoa ennen kuin Turkki ampui koneen alas 2015. Kuva: Wikipedia
Venäjän ja Turkin välien liennyttäminen ei tapahtunut myöskään hetkessä, vaikka jälkikäteen katsoen se tapahtui hämmästyttävän nopeasti.
Putin vaati välittömästi Turkilta anteeksipyyntöä, mutta Erdogan ei taipunut heti. Vasta kesäkuussa 2016 Putin ja Erdogan puhuivat ensi kertaa puhelimessa, ja elokuussa 2016 oli miesten ensimmäinen henkilökohtainen tapaaminen välikohtauksen jälkeen.
Kesäkuussa 2016 Erdogan lähetti Putinille viimein kirjeen, jossa hän esitti ”syvät pahoittelunsa” ja osanottonsa välikohtauksen vuoksi surmansa saaneiden venäläissotilaiden perheille. Suhoi-24:n lentäjä pelastautui heittoistuimella, mutta pudotusaluetta hallussaan pitäneet turkmeenikapinalliset surmasivat hänet. Kun venäläiset lähettivät helikopterinsa pelastamaan lentäjää ja tähystäjää, yksi helikoptereiden miehistöön kuulunut sotilas sai niin ikään surmansa kapinallisten tulituksessa.
Kreml tyytyi lopulta näihin pahoitteluihin, vaikka kyseessä ei ollutkaan Erdoganin täydellinen anteeksipyyntö.
Heinäkuussa 2016 Turkissa tapahtui Erdoganin vastainen vallankaappausyritys, jolloin Putin kiiruhti jo osoittamaan tukeaan Erdoganille.
Putinin näkökulmasta mikä tahansa autoritaarisen johtajan kaatamisyritys maailmalla muodostaa uhan myös hänelle itselleen, joten Erdoganin puolustaminen oli häneltä looginen peliliike.
Pian tämän jälkeen Venäjän mediassa innostuttiin jo tiedosta, jonka mukaan Turkki oli pidättänyt Suhoin pudottaneet turkkilaislentäjät. Erdoganin hallinto kertoi, että lentäjät olivat olleet mukana juonimassa vallankaappausta ja niin kutsuttua ”rinnakkaisvaltiota”.
Näin saatiin aikaan selitysmalli, jonka mukaan syy Turkin Venäjä-suhteiden pilaamiseen löytyisikin Ergodanin vastustajien eli Fethullah Gülenin kannattajien muodostamasta Hizmet-organisaatiosta.
Recep Tayyip Erdogan ja Vladimir Putin kuvattuina syyskuun 1. päivänä Kiinassa. Kuva: Handout / AFP
Turkin ja Venäjän suhteissa on yhä edelleen jännitteitä, vaikka Putin on sittemmin purkanut suurimman osan Turkkia vastaan asettamistaan pakotteista.
Lennot maiden välillä kulkevat nyt vilkkaasti, sillä Turkki on nykyisin venäläisille yhä tärkeämpi lomailupaikka ja portti ulkomaille, kun esimerkiksi Suomen ja Venäjän välinen raja on kiinni. Venäjä ei ole kuitenkaan edelleenkään palauttanut turkkilaisturisteille viisumivapautta, vaan viisumivapaus koskee vain tiettyjä diplomaatti- ja erikoispassien haltijoita.
Vastikään Venäjän talouskehitysministeri Maksim Reshetnikov kertoi, että Turkista on tullut nyt Venäjän toiseksi suurin kauppakumppani. Edellä on vain Kiina, ja jopa Intia tulee vasta Turkin jälkeen.
Kun Venäjä hyökkäsi keväällä 2022 Ukrainaan ja Suomi käynnisti yhdessä Ruotsin kanssa Naton jäsenyyshakemuksen, Turkki oli yksi kummankin maan jäsenyyksien viivästyttäjistä. Tuolloin pohdittiin jopa, oliko viivytyshanke yksi Erdoganin tavoista miellyttää Putinia.
Turkki ratifioi viimeisenä Nato-maana Suomen jäsenyyden 30. maaliskuuta, ja Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023.