Kommentti|Helsinki karsastaa areenarakentamista, koska käyttää rahansa mieluummin kaikkien kaupunkilaisten liikuttamiseen, kirjoittaa Tero Hakola.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsinki panostaa kaikkien kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksiin ulkokuntoilupaikkojen ja -reittien muodossa.
Kaupunki on avannut yli 40 ulkokuntosalia eri puolille Helsinkiä, kuten Kontulaan kesällä avatun monipuolisen ulkokuntoilupaikan.
Helsinki suhtautuu nihkeästi kilpa-areenojen rakentamiseen kaupungin rahoilla, mikä näkyy huippu-urheilun vaatimattomissa olosuhteissa.
Vierailu Kontulan liikuntapuistoon Itä-Helsingissä on elähdyttävä kokemus.
Kaupunki avasi kesällä Kontulaan uuden ulkokuntoilupaikan, jossa tekemistä riittää. Paikassa on kymmeniä voimailulaitteita eri tasoisille käyttäjille.
Ja niitä myös käytetään. Kyseessä on todellakin matalan kynnyksen liikuntapaikka kaikille kaupunkilaisille iästä ja sosiaalisesta taustasta riippumatta.
Syyskuisena aamuna eläkeläinen treenaa jalkoja, koiranulkoiluttaja hauista, lapsi potkii palloa ja penkkipunnertaja selostaa treeniään videolle.
On kevyitä laitteita ja laitteita myös vaativampaan makuun. Naapurikentällä kouluryhmä pelaa jalkapalloa.
Helsinki on uudistanut ulkokuntoilupaikkojaan raivoisalla tahdilla. Kontulan kaltaisia kymmenien kuntolaitteiden kohteita on lukuisia.
Kaikkiaan ulkokuntosaleja on eri puolilla kaupunkia yli 40. Ulkokuntosalit ovat kaupungille selvästi kunnia-asia.
Helsinki on satsannut myös kuntoportaisiin, pyöräteihin, ulkoilureitteihin ja jääurheilun harjoitushalleihin. Useimmille löytyy jotakin, lapsista eläkeläisiin.
Kontulassakin on nykyisin huippuvarusteltu ulkogymi. Kuva: Tero Hakola / HS
Voisi ajatella, että pääkaupungissa olisi myös kunnon areenat isoille urheilulajeille, ihan jo kunnia- ja elinkeinopoliittisena asiana.
Turhaa haihattelua. Helsingin liikuntapaikkapolitiikka suhtautuu nihkeästi kilpa-areenojen ja ammattiurheilun vaatimien olosuhteiden rakentamiseen kaupungin rahoilla.
Vuoteen 2033 ulottuvassa liikunnan visiossa areenarakentamista ei oikeastaan mainita edes kohdassa, jossa käsitellään Helsingin vetovoiman ja kiinnostavuuden lisäämistä urheilukaupunkina.
HJK pelaa toki Veikkausliigaa kaupungilta vuokraamallaan Töölön Bolt-areenalla. HIFK:n (ja Jokerien) kotipesä on kaupungin hallinnoiman Jääkenttäsäätiön omistama Helsingin Jäähalli. Se on ihan toimiva laitos, mutta pian 60 vuotta vanha ja kaukana nykyajan vaatimuksista.
”
Usein huippu-urheilun viihdetapahtuma motivoi kiroiluun, kaljoitteluun ja makkaransyöntiin, kun kyse on aikuisista.
HIFK:n kotipesä on pian 60-vuotias Helsingin Jäähalli. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS
Koripallo ja salibandy joutuvat tyytymään vieläkin vaatimattomampiin olosuhteisiin, eikä rikkaalla pääkaupungilla ole aikomustakaan tehdä mitään asian eteen.
Kaupunkistrategiansa mukaan Helsingin tavoitteena on tarjota monipuolinen ja helposti saavutettava ulkoilupaikkojen verkosto kaikille kaupunkilaisille.
Pääosin tämä jo toteutuu, kun myös kantakaupunkiin ja sen liepeille on rakennettu uusia ulkokuntoilupaikkoja.
Kontulan liikuntapuistossa strategian järkevyys kirkastuu konkreettisesti, kun seuraa eri ikäisten kaupunkilaisten hikoilua ja huhkimista.
HJK ja Klubi 04 pelasivat Suomen cupin puolivälierissä kaupungin omistamalla Töölön jalkapallostadionilla. Kuva: Anton Kunnas / HS
Jos liikuntarahaa on niukasti ja väki halutaan pitämään huolta terveydestään, on perusteltua panna eurot kuntolaitteisiin, jumppasaleihin, kenttiin, maaleihin, pyöräteihin, hiihtolatuihin ja rajusti subventoituihin uimahalleihin.
Myös jääkiekon, jalkapallon tai koripallon liigaottelut ovat tärkeitä fanien henkiselle hyvinvoinnille, sillä huippu-urheilun kiihkeys katkaisee mukavasti arjen. Mutta ammattimainen urheiluviihde motivoi myös kiroiluun, kaljoitteluun ja makkaransyöntiin.
Näillä eväillä Helsinki teki valintansa.