Vitsailu ja kommentointi ”epämiehekkäistä” asioista voi johtaa ulkonäköpaineisiin ja kehohäpeään. 123RF

Tämä juttu on maksuton näyte Keskisuomalaisen tilaajasisällöstä. Juttu on julkaistu alun perin 31.8.2025.

Kääpiö, vitun pätkä, jässikkä, oot kuin nainen.

Et kai sä pahastunut? Tää oli vain vitsiä.

Nämä sanat jyväskyläläinen Matias, 35, muistaa liian hyvin. Kun yläasteella kaverit alkoivat kasvaa pituutta, porukan lyhyintä, 165 senttimetriä pitkää Matiasta alettiin kiusata. Kiusaaminen verhottiin vitsien ja epäsuorien vihjausten muotoon. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, ettei niitä olisi sanottu Matiakselle tosissaan ja kiusaamistarkoituksessa.

– Ulkonäöstä on helpointa kiusata, sillä se on näkyvä asia. Omalla kohdalla pituus on ollut muista miehistä erottava tekijä, joten siitä on kiusattu ja huomauteltu lähemmäs 30-vuotiaaksi saakka, Matias kertoo Keskisuomalaiselle.

Matias ei esiinny jutussa omalla nimellään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Monen miehen ulkonäköpaineet johtuvat toisten miesten luomista oletuksista, kiusaamisesta, yhteiskunnallisista paineista tai korostuneen maskuliinisista esimerkeistä. Turun yliopiston ulkonäkötutkija Erica Åbergin mukaan miehet haluavat tyypillisesti näyttää miehekkäiltä. Jos mies ei täytä niin kutsuttuja maskuliinisuuden kriteerejä, häntä saatetaan miesten keskuudessa pitää henkisesti tai fyysisesti muita miehiä heikompana.

– Miesten ulkonäköpaineet liittyvät naisia enemmän kehollisen toimintakyvyn viestimiseen eli miehet haluavat näyttää voimakkailta, terveiltä ja vahvoilta. Yleisesti ajatellaan, että miehet menevät salille ja pyrkivät mahdollisimman lihaksikkaaseen ulkonäköön, Åberg avaa.

Koska omaan pituuteen ei voi vaikuttaa, alkoi Matias käydä parikymppisenä kuntosalilla. Suurin syy harrastuksen aloitukselle oli oma hyvinvointi, mutta muutokseen ajoivat myös kiusaamiskokemukset.

– Halusin saada paremman olon kehossani, joten aloitin urheilun. Kun lihaksia tuli, aloin saada ulkopuolisilta positiivisempaa palautetta ulkonäöstäni. Jäin koukkuun hyvään oloon ja kehuihin, joten halusin näyttää fyysisesti vielä paremmalta, Matias muistelee.



Miesten välinen kilpailu voi olla niin raadollista, että itseään lähtee muuttamaan valtavan paineen takia. Kuvituskuva. Jaana Kautto

Tämä johti siihen, että Matias urheili lähes uupumiseen saakka. Samalla arki muuttui ulkonäkökeskeisemmäksi kuin mitä sen oli alun perin tarkoitus. Lihaksikkuuden myötä Matias keskittyi myös enemmän pukeutumiseensa, jotta pituus ei olisi ensimmäisenä huomattava asia. Näin hän koki olevansa hyväksytty muiden joukossa, ja sai myös vastakkaisen sukupuolen edustajilta toivottua huomiota.

Åbergin mukaan ulkonäköpaineisiin liittyvätkin monet eri tekijät.

– Miehet muokkaavat kehoaan monin eri tavoin siinä missä naisetkin. Tästä moninaisuudesta esimerkkeinä voivat olla tyylikkäästi pukeutuminen, laihuuden tavoittelu, meikkaaminen, hiusten ja parran laitto, tatuoinnit, lävistykset ja urheilu. Kaikkien näiden tavoitteena on viestiä ulkonäön avulla identiteetistä tai muista intresseistä, Åberg täsmentää.

Vallitseva yhteiskunta ja kulttuuri vaikuttavat siihen, miten kukakin haluaa itseään ja omaa ulkonäköään muokata. Toiset ovat enemmän alttiita paineille kuin toiset, joten ulkonäköpaineet vaihtelevat paljon yksilötasolla.

Yksi nykyaikana paineita luova tekijä on sosiaalinen media, jonka vuoksi moni mies haluaa näyttää mahdollisimman hyvältä toisten miesten mutta myös mahdollisen kumppanin edessä.

 – Paineita tuo myös kapitalistisen yhteiskunnan ja kulutuskulttuurin jatkuva vaatimus nähdä itsessään korjattavaa. Talouskuripolitiikka ja yhteiskunnallinen epävarmuus lisäävät myös osaltaan henkistä huonovointisuutta, joka heijastuu erityisesti siirtymävaiheissa oleviin nuoriin, joilla ei ole ulkonäön lisäksi vielä muita pääomia saavutettuna, Åberg lisää.

Tuntuu, että mies otetaan tosissaan vasta, kun hän on treenatun näköinen. Silloin hän saa kunnioitusta toisilta miehiltä.

Ulkonäkö on ollut vuosien ajan keskeisessä roolissa Matiaksen elämässä. Nykyään hän on onnekseen löytänyt tasapainon arjessaan. Urheilua hän harrastaa ylläpitääkseen kuntoaan, mutta myös siksi, että hän aidosti nauttii siitä. Samalla itsevarmuus on noussut iän ja kiusaamiskierteen katkeamisen myötä. Enää pelkkä ulkonäkö ei määritä elämässä niin monia asioita.

– Ulkonäöstä kiusaamisen vuoksi minulla ei ole ollut paljoa ystäviä. Jossain vaiheessa yhden kaveriporukan naljailu ja ilkeily pituudestani riitti ja sanoin, että vuosia olen kuunnellut ja nauranut pakosta mukana, mutta nyt tämä saa luvan loppua.

Pelko ulkonäön kommentoinnista kulkee todennäköisesti mukana koko elämän ajan, vaikka Matias on käsitellyt kokemuksiaan.

– Olen aina valmis kommentoimaan jotain nasevaa ja hauskalta kuulostavaa takaisin, jos joku tuntematon kommentoi päin naamaa pituudestani. Kiusaaminen kouluaikana ja työpaikalla on jättänyt jälkensä.

Mies toivookin, että negatiiviset asenteet voisivat nykyaikana vihdoin muuttua, sillä ulkonäkö on keskeinen osa identiteettiä. Kaikkea omassa ulkonäössään ei voi muuttaa, ja usein kiusaamisen kohteeksi päätyvät ne piirteet, joihin ei voi vaikuttaa.

– Kaikkia muita ryhmiä kohtaan ollaan nykyään kehopositiivisia, mutta lyhyet ja kaljuuntuvat miehet ovat yleisten vitsien kohteena. Harva ottaa lyhyen tai kaljuuntuvan miehen tosissaan. Siihen pitäisi saada muutos, Matias toteaa.



Sosiaalinen media on lisännyt miesten ulkonäköpaineita, kun ruudulla vilisee jatkuvasti huoliteltuja ja erittäin treenattuja ihmisiä. Myös eri deittisovelluksissa naiset toivovat miesten olevan pitkiä, mikä lisää paineita treffimarkkinoilla. Venla Tirkkonen

Miesten keskuudessa kiusaaminen johtuu Matiaksen mukaan pitkälti siitä, että miehet kokevat ”miehuuspainetta”.

– Miehillä on kova tarve näyttää eri tavoin, että he ovat kunnon miehiä, eivätkä esimerkiksi ole tunteellisia tai heikkoja.

Juuri paineen vuoksi omaa miehisyyttä halutaan korostaa sekä ulkonäöllisesti että käyttäytymisellä. Tätä tapahtuu etenkin teinien ja parikymppisten miesten keskuudessa, kun omaa identiteettiä vielä etsitään ja halutaan kuulua joukkoon. Matiaksen mukaan käytös voi mennä yli, kun halutaan näyttäytyä vahvana miehenä muiden miesten keskuudessa. Silloin tilanteessa voi esiintyä henkistä tai fyysistä kiusaamista toisia kohtaan. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi ulkonäön pilkkaamista muiden kuullen tai fyysistä uhittelua.

– Tuntuu, että mies otetaan tosissaan vasta, kun hän on treenatun näköinen. Silloin hän saa kunnioitusta toisilta miehiltä, eivätkä nuoremmatkaan tule uhittelemaan. Se on todella surullista, Matias kuvailee.

Pahimmillaan ulkonäön kommentointi ja siihen liittyvät paineet johtavat kehohäpeään.

– Kehohäpeä on psykologinen kokemus, jossa yksilön kehonkuvaa värittää voimakkaan negatiivinen tunne, kuten kokemus itsestä ei-tärkeänä. Kehohäpeä voi johtua ulkonäköpaineista, omista negatiivisista kokemuksista sekä siitä, miten oman kehon rajoja on rikottu verbaalisesti tai fyysisesti, Åberg täsmentää.

Negatiivinen kokemus itsestä voi lopulta johtaa erilaisiin mielenterveyden ongelmiin ja syömishäiriöihin. Omakuva voi myös vääristyä. Usein näiden asioiden kanssa miehet jäävät yksin.

– Ulkonäköpaineet voivat pakottaa henkilön näyttämään joltain tai viestimään kehollaan jotakin, kuten itsekurin ylläpitoa laihuudella, Åberg toteaa.

Kaikilla paineet eivät vie näin rajuun lopputulokseen. Vertailulla ja kiusaamisella voi silti olla pitkäkantoiset seuraukset, joista yksilö kärsii pitkään. Jotkut voivat negatiivisten kommenttien takia muokata ulkonäköään tai yrittää vaikuttaa siihen koko loppuelämän ajan, jotta kokisivat olevansa hyväkysyttyjä ja riittäviä sekä itselleen että toisille miehille.

Miesten välinen kilpailu ja siitä aiheutuvat paineet jäävät kuitenkin monesti huomaamatta jopa kaveriporukoiden keskuudessa. Matias haluaa kertoa kokemuksensa, jotta miehet eivät jäisi yksin ulkonäköpaineiden ja kiusaamisen kanssa. Muille kannattaa myös sanoa, jos vitsailut ulkonäöstä eivät naurata.

Kehonkuvaan tai mielenterveyteen liittyviin haasteisiin voi tarvittaessa hakea ammattiapua.

Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat?



Aimo Hedmanin mukaan miesten ulkonäköpaineet johtuvat suurimmalta osin miesten keskinäisestä kilpailusta. Agata Anttonen

Aimo Hedman, 41, Jyväskylä

– Miehet kokevat erilaisia ulkonäköpaineita. Itselläni niitä ei ole, mutta olen nähnyt monia miehiä, joiden koko elämä pyörii ulkonäön ympärillä bodauksen tai vahvuuden hakemisen kautta, Hedman pohtii.

Hedmanin mukaan moni mies haluaa saavuttaa lihaksikkaan ulkomuodon iästä riippumatta. Miehen huolenaiheena on se, että jotkut vievät ulkonäkönsä kehittämisen äärimmilleen tavoilla, jotka ovat jo terveydelle riski.

– Monet käyttävät nuorena tai keski-ikäisenä kiellettyjä aineita saavuttaakseen tietyn ulkonäön tai samantyylisen kehon kuin roolimallillaan. Ymmärrän, että halutaan tavoitella hyvännäköisyyttä, mutta millä hinnalla, kun erilaiset aineet vaikuttavat kehoon esimerkiksi perustoimintoja heikentävällä tavalla, Hedman kritisoi.

Hedman on itsekin nuorempana urheillut runsaasti, joten hän tunnistaa etenkin nuorten miesten ulkonäöllisen paineen. Siitä huolimatta hän toivoo, että miehet eivät uuvuttaisi itseään paineiden takia tai pilaisi terveyttään. Kohtuus kaikessa.

– Ulkonäköpaineet johtuvat pääosin miesten keskinäisestä kilpailusta. Pitää kolistella sarvia ja näyttää isolta, etteivät muut tule niin sanotusti uhittelemaan. Lisäksi monet haluavat näyttää mahdollista kumppania varten haluttavalta.



Markus Myllys uskoo, että sosiaalinen media luo painetta näyttää samalta kuin muut miehet. Itse hän ei sosiaalisen median palveluja oikein käytä. Agata Anttonen

Markus Myllys, 38, Laukaa

– En itse oikein koe ulkonäköpaineita, joten on vaikea sanoa, miten muut miehet asian kokevat, Myllys kertoo.

Myllys kuitenkin tunnistaa, että esimerkiksi sosiaalinen media tuo paineita näyttää joltakin tietyltä. Sen myötä miehet keskittyvät enemmän pukeutumiseen ja siihen, miltä he näyttävät lähtiessään ulos.

– Töihin lähtiessä katson, että tukka on hyvin. Kehtaan myös kävellä kaupoilla tukkapystyssä eli en sen suhteen koe paineita, Myllys jatkaa.

– Toki sekin vaikuttaa, että olen naimisissa, hän naurahtaa loppuun.



Aleksanteri Strömberg muistuttaa, että jokainen riittää omana itsenään. Agata Anttonen

Aleksanteri Strömberg, 28, Jyväskylä

– Miehillä on tänä päivänä aika paljon ulkonäköpaineita. Veikkaan, että se johtuu sosiaalisesta mediasta, joka on muuttanut ihmisten käytöstä. Somessa hienostellaan kuvia, ja kovakuntoiset ihmiset markkinoivat treeniohjelmia. Kyllä se muokkaa käsityksiä.

Strömbergin mukaan arjesta on tullut monelle pinnallista ja ulkonäköön keskitytään erityisen paljon. Nuorempana hän itsekin koki ulkonäköpaineita, mutta on päässyt niistä eroon.

– Suoranaista vastausta ei ole siihen, miten miesten ulkonäköpaineita voisi vähentää. Itse olen pyrkinyt sanomaan heille, jotka kokevat paineita, että luottavat itseensä. Sekin kantaa pitkälle, että aamuisin heti herättyään menee peilin eteen ja sanoo, että on hyvä juuri näin.