Sergei Ivanov varoittaa Suomen Nato-jäsenyyden seurauksista.
Sergei Ivanov Venäjän kansainvälisessä talousfoorumissa Pietarissa vuonna 2023. Maksim Konstantinov/SOPA Images/Shutterstock
Venäjän presidentti Vladimir Putinin erityisavustaja ja maan turvallisuuspalvelu FSB:n entinen varajohtaja Sergei Ivanov on antanut Venäjän valtiolliselle uutistoimisto Tassille Suomea koskevan haastattelun.
Ivanovilla on henkilökohtainen side Suomeen, sillä hän on toiminut Venäjän suurlähetystössä KGB:n ulkomaantiedustelun poliittisen osaston tehtävissä vuosina 1984–1990.
Nykyään Ivanov on myös Venäjän turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.
Haastattelussaan Ivanov huomauttaa, ettei Venäjällä ole enää poliittisia, taloudellisia eikä kulttuurisia siteitä Suomeen.
Miljardien tulot tyhjyyteen
Taloudellisten suhteiden katkeamisen seurauksena suomalaisyritykset ovat ”kadottaneet tyhjyyteen” miljardien tulot Venäjän markkinoilla, Ivanov väittää.
Ivanov kertoo tavanneensa Suomen presidentin Alexander Stubbin tämän toimiessa ulkoministerinä ja sanoo heidän henkilökohtaisten väliensä olleen ”melko hyvät”.
– Voin vain muistuttaa, että suomalaiset yritykset olivat tuolloin vahvasti läsnä Venäjän markkinoilla ja saivat miljardeja – dollareina, ei ruplina – tuloina toiminnastaan markkinoillamme. Kaikki tämä on kadonnut.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja silloinen puolustusministeri Sergei Ivanov vierailivat Venäjän sotilastiedustelu GRU:n päämajassa vuonna 2006. DMITRY ASTAKHOV – POOL
Seuraavaksi Ivanov muistelee KGB-aikojaan Suomessa ja sanoo maiden välien olleen aivan erilaiset kuin nyt.
– Suomeen ei ole nyt minkäänlaisia siteitä. Vaikka olemme naapureita ja vaikka historiallisesti Suomi on ollut joko Ruotsin tai Venäjän imperiumin osa. Vasta vuonna 1917 Lenin antoi heille itsenäisyyden ilman ehtoja. Antoi vain, ja siinä kaikki.
Suomi tekee mitä käsketään
Haastattelun toisessa osassa Ivanov kommentoi Suomen Nato-jäsenyyttä ja sen seurauksia Venäjälle.
– Mitä olemme menettäneet? No ainakin olemme menettäneet sen, että Suomi liittyi Naton jäseneksi. Sotilaallisesta ja poliittisesta näkökulmasta on nyt otettava huomioon se, että meillä on valtava raja uuden Nato-jäsenen kanssa. Aiemmin näin ei ollut.
Ivanovin mukaan Venäjän on nyt mietittävä toimenpiteitä turvallisuutensa vahvistamiseksi maansa luoteisosassa.
– Se on väistämätöntä. Eikä se ole muuten kovin hyvä asia Suomellekaan.
Tass kysyi Ivanovilta, voiko Suomi mahdollisesti hyökätä Venäjälle.
– Suomi ei voi itse päättää mistään, se tekee, mitä sille käsketään.
Ivanovin haastattelu toistaa siis Venäjän tuttuja teemoja ja samalla heijastaa Venäjän poliittiselta johdolta viime aikoina yhä tiheämpään tahtiin kuultua Suomi-kritiikkiä.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes kommentoi eilen lauantaina ilmiötä Iltalehdelle ja sanoi, ettei näe viimeaikaisissa kommenteissa mitään erityisen uutta tai uhkaavaa.