Asiantuntijalla on useita kehitysehdotuksia.

Itävallan Lukas Weisshaidinger kaatui rajusti kiekkofinaalissa. EPA / AOP

Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare ei voinut käsittää Tokion MM-kisojen kiekonheittofinaalin tapahtumia.

Finaali runnottiin sateisessa kelissä läpi heittoringissä, joka ei sietänyt lainkaan vettä vaan muuttui liukkaaksi kuin jää.

Voittajaksi selviytynyt Ruotsin Daniel Ståhl heitti viimeisellään komeasti 70,47, mutta kilpailun aikana nähtiin useita kaatumisia ja liukastumisia. Osa niistä näytti vaarallisilta.

– Jos oltaisiin maassa, missä aina haastetaan ihmisiä oikeuteen, niin tässä olisi paikka. Urheilijat voisivat haastaa järjestelyorganisaation oikeuteen terveyden vaarantamisesta. Ei näin saa toimia, Bryggare sanoi.

– Eivät urheilijat harjoittele olosuhteissa, joissa riskit ovat valtavat. Harmi, että maailman paras heittolaji pilataan tällä tavalla.

Daniel Ståhl osoitti sopeutumiskykyä ja heitti mestariksi viimeisellä yrityksellään. Jenni Gästgivar

Katos?

Bryggare on jo aiemmin vaatinut, että sateisiin varaudutaan heittopaikoilla siirrettävällä katoksella.

– Kiinahan on siinä vieressä. Joku kuuluisa kiinalainen nettikauppa tuottaisi ja pystyttäisi sinne kahdessa tunnissa katoksen, Bryggare vitsaili.

Bryggare pitää mahdollisena, että urheilijat ovat itse halunneet kisata, mutta asiantuntija suomii kisajärjestäjiä.

– Eihän kiekkoa heitetä kypärä päässä. Kun lyöt pääsi pahasti rautaan, puhutaan halvaantumisriskistä.

– Häväistys hienoa lajia kohtaan.

Kisojen alkuun?

Sunnuntaina nähty sade oli tyypillistä Tokiossa, mutta Bryggare arvioi tulevien vuosien ja vuosikymmenten tuovan lisää ongelmia.

– Ilmastonmuutos tulee urheilun ulkolajeissa aiheuttamaan uudella tavalla pohdintaa, mitä tehdään.

Yksi ratkaisu on siirtää säälle herkimmät lajit ohjelmassa alkupäähän. Bryggaren mukaan hyvä esimerkki on, että alppihiihdon MM-kisoissa säälle herkin syöksylasku järjestetään kisojen alussa ja pujottelu lopussa.

Pienemmän katoksen lisäksi Bryggaren mukaan tiedossa voi olla isompiakin projekteja.

– Jalkapallossa tehdään jo 100 000 ihmisen sisähalleja. Se voi olla tulevaisuutta yleisurheilussakin.