Tämä on todella härskiä, ja menee yhä röyhkeämmäksi, SAK:n juristi sanoo.
Suomen maanteillä liikkuu rekkoja ja kuorma-autoja, joiden takana on poikkeuksellisen koukeroinen yrityskuvio. Kukaan auto- ja kuljetusalan AKT:n aktiiveista ei tunnu tuntevan ketään, joka työskentelisi kyseisissä yrityksissä, kertoi kuviosta uutisoinut liiton jäsenlehti.
Cofund-nimisen yrityksen somessa näkyy sekä sen logoilla että Kiila-Kuljetuksen logoilla kulkevaa kalustoa. Cofundin toimitusjohtaja kiisti silti yritysyhteydet, mutta sukulainen vahvisti ne lehdelle.
Yrityksillä ei myöskään ole mitään verkkosivuja, vaikka se teki viime vuonna 7,7 miljoonan euron liikevaihdon ja 351 000 liikevoiton. Se onkin kaupparekisteriin merkitty rahoituspalveluyritykseksi, ei kuljetusalan yhtiöksi.
Cofundilla on ainakin ollut yhteys kuljettajia värväävään kommandiittiyhtiöön Ylös ky:hyn, jonka toimiala on henkilöstövuokraus.
– Unohda ikuinen murehtiminen työntekijöiden kustannuksista, Ylös ky mainosti jo poistuneilla sivuilla lehden mukaan. Se kertoi toimivansa kommandiittiyhtiön ja Cofundin kautta ja välittävänsä pääasiassa kuljetus- ja rakennusalan töitä.
Cofundin osaosakas ja toimitusjohtaja on Suomen Asiakastiedon mukaan Heikki Koljonen. Hän oli samana vuonna 2020 perustetun Ylös Ky:n vastuuhenkilö, mutta ei näy enää Ylös ky:n tiedoissa.
Kiila-Kuljetus puolestaan on perustettu viime vuonna, ja sen vastuuhenkilöt ovat muita Koljosia.
Ilta-Sanomat ei tavoittanut Koljosta valottamaan järjestelyitä.
Vuokrattaville työntekijöilleen Ylös ky:llä oli tarjolla poikkeuksellinen sopimusmalli, jossa henkilöstö ei ole työsuhteisia vaan heidät värvättiin kommandiittiyhtiön yhtiömiehiksi. Tämän luvattiin olevan ”helppoa ja tuottoisaa”, AKT:n lehti kertoi.
Ylös ky:n kaupparekisteriotteen mukaan sillä oli 80 yhtiömiestä, joista muutama äänettömiä. Kommandiittiyhtiössä piilee erityinen riski, sillä yhtiömiehellä on vastuu yhtiön veloista jopa omalla omaisuudellaan, toisin kuin osakeyhtiössä. Äänettömillä yhtiömiehillä pelissä on vain kommandiittiyhtiöön panemansa pääoma, nimellinen 250 euroa.
Koljonen sanoi lehdelle, että hänen käsityksensä mukaan kommandiittiyhtiö ei enää myy vuokratyövoimaa ja epäilee, että kesällä päivitetyt tiedot yhtiömiehistä eivät ehkä ole ajan tasalla. Hän sanoi, että ei liity Ylös ky:hyn ja ettei Cofund osta sen palveluita enää. Kaupparekisterimerkintöjen mukaan sen vastuuhenkilötietoja on päivitetty tiuhaan, viimeksi pari viikkoa sitten.
Helmikuussa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto määräsi Cofundille tilaajavastuulain laiminlyönnistä 7 000 euron maksun kolmelle rakennusalan työnsuorittajalle. Päätöksessä Avi toteaa, että Cofund jätti hoitamatta verotuksen ja tapaturmavakuuttamisen selvitykset heiltä. Cofundin mukaan se oli hoitanut tilaajavastuuvelvoitteensa kevytyrittäjiä välittävän palvelun kanssa.
Cofundin kuljetusbisneksessä on myös alussa mainittu Kiila-Kuljetus. Sen toimitusjohtaja on tilinpäätösraportin mukaan Jaakko Koljonen eli Heikki Koljosen lehdelle sukulaisekseen vahvistama henkilö. Kiila-Kuljetus teki 194 000 liikevaihdon ja lievästi tappiollisen liiketuloksen.
Heikki Koljonen sanoi lehdelle, että ei ole Kiila-kuljetuksen kanssa missään tekemisissä, vaikka firman logoilla varustettua kalustoa näkyy siis Cofundin tuoreissa somepäivityksissä. Jaakko Koljonen puolestaan sanoi, että yhtiöt tekevät paljon yhteistyötä ja että Cofundin ”kuljetusliiketoiminta on vähitellen siirtymässä Kiila-Kuljetukselle”.
Kuviossa on vielä toinenkin kommandiittiyhtiö, Kiila-Kuljetuksen käyttämä vuokratyöyritys Suomen Henkilöstöleasing. Se on perustettu loppuvuodesta 2024. Sen vastuuhenkilö on sukuaan Koljonen.
Yhtiössä on 68 yhtiömiestä eri puolilta maata, paljolta samoja kuljettajia ja rakennusalan väkeä kuin Ylös ky:llä. Tässä yhtiössä heidät oli merkitty äänettömiksi yhtiömiehiksi, mikä tarkoittaa vähempää henkilökohtaista vastuuta.
Heikki Koljonen kertoi AKT:n lehdelle, että Cofundilla on nykyään sekä omia työntekijöitä että vuokratyövoimaa, mutta ei kertonut, mitä vuokratyöfirmaa se käyttää.
Mistä ilmiöstä tällaiset kuviot sitten kertovat?
Palkansaajakeskusjärjestön SAK:n juristille Paula Ilveskivelle työsuhteen naamiointi yrittäjyydeksi tai muuksi kumppanuussopimukseksi on tuttu muiltakin aloilta.
– Tässä tapauksessa työvoimaa käyttävä yritys on pistänyt kuljettajat yrittäjiksi ja osakkaiksi, jotka ovat tai ovat olleet vielä vastuussa firman veloista.
– Tämä on todella härskiä, ja menee yhä röyhkeämmäksi. Kysymys on työnantajavelvoitteiden kiertämisestä sillä tavoin että naamioidaan työsuhde joksikin muuksi, hän sanoo.
Erilaisia yrittäjäpohjaisia kuvioita näkyy enenevästi.
– Tätä on alustapohjaisessa työssä. Sitä on levinnyt sote-alalle, siivousalalle, kunnossapitoon, rakennusalalle.
– Mitä jos sattuu työtapaturma, eikä ole olemassa työnantajan lakisääteistä vakuutusta. Jos he ovat yrittäjiä, ovatko he ymmärtäneet ottaa yrittäjävakuutusta? Kun ei olla työsuhteessa, jäädään kaiken työntekijän suojelemiseksi tehdyn työlainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle.