Palestiinan tunnustaminen|Suomi sitoutuu kahden valtion malliin, mutta askeleet eivät liiku kohti tunnustamista.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Asiantuntijoiden mukaan Suomen linja olla tunnustamatta Palestiinaa on noloa ja kiusallista.
Professori Hannu Juusola ja asiantuntija Timo Miettinen korostavat Britannian päätöksen merkitystä tunnustaa Palestiina.
Suomen varovaisen linjan taustalla on hallituksen sisäiset erimielisyydet asiasta.
Asiantuntijat arvioivat paineen Palestiinan tunnustamiseksi kasvavan Euroopassa suurten maiden päätösten myötä.
Sunnuntaina useat suuret maat, kuten Britannia, liittyivät Palestiinan valtion tunnustajien joukkoon. Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa, minkä asiantuntijat näkevät olevan suurta varovaisuutta.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusolan mukaan suomessa on tavallisesti korostettu, että Suomen on tärkeää olla vertaisessaan seurassa. Verrokkimaihin on kuulunut etenkin Britannia.
Hannu Juusola Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
”En halua ylikorostaa tunnustamisen merkitystä, koska siitä pitäisi seurata myös tekoja. Mutta tämä on ilman muuta noloa ja kiusallista”, Juusola kommentoi.
Myös Euroopan politiikan asiantuntija Timo Miettinen korostaa Britannian painoarvon olevan merkittävä.
”Hyvin todennäköisesti myös Ranska seuraa Britannian jalanjälkiä”, Miettinen kertoo.
Juusolan mukaan Palestiinan tunnustamisessa on tällä hetkellä menossa selkeä momentum. Olennaista on, että Yhdysvaltojen liittolaiset asettuvat Yhdysvaltojen ja Israelin tahtoa vastaan.
”Se kertoo siitä, miten voimakkaita näkemyseroja maiden välillä on”, hän sanoo.
Suomen linjaa Miettinen kuvaa äärimmäisen varovaiseksi: on sitoutuminen kahden valtion malliin, mutta askeleet eivät liiku kohti tunnustamista.
”Se johtuu meidän sisäpoliittisesta tilanteesta. Hallituskokoonpano on ikään kuin jumissa.”
Juusola näkee, ettei Suomi tule tunnustamaan Palestiinaa niin kauan kuin nykyhallitus on olemassa, koska kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kanta on jyrkästi eri kuin muiden hallituspuolueiden.
Suurilla valtiolla on silti roolia paineen syntymisessä Euroopassa. Britannian liittyminen lisää painetta, ja kun Ranska todennäköisesti liittyy tunnustajien joukkoon paine vain kasvaa kasvamistaan, hän kertoo.
Timo Miettinen Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Saksa ei ongelmallisen historiansa vuoksi liity tunnustajien joukkoon. Juusola kertoo, että Israelin kantoja tukevat Euroopassa lähinnä keskiset ja itäiset valtiot. Idässä osa valtioista on tunnustanut Palestiinan valtion Neuvostoliiton aikoihin.
Pohjoismaista Suomen tavoin Tanska ei ole tunnustanut Palestiinaa.
Britannian pääministeri Keir Starmerin kommenteissa korostuu poliittisen horisontin luominen konfliktille, eli pitkän aikavälin ratkaisut, Miettinen sanoo.
”Paljon on puhuttu akuutin tason kysymyksistä, kuten pääsevätkö avustusrekat Gazaan tai saadaanko aikaan tulitauko. Tunnustaminen ei ratkaise niitä”
Hänen mukaansa Palestiinan valtion tunnustaminen on ikään kuin viimeinen keino pelastaa kahden valtion malli.
”Israelin laajamittainen hyökkäys viittaa siihen suuntaan, että kohta ei ole enää, mitä tunnustaa.”
Juusola puolestaan painottaa, että tunnustamisen lisäksi tarvittaisiin myös konkreettisia tekoja. Symboliikka on ehdottoman tärkeää, mutta vasta alkua.
Tällaisia konkreettisia tekoja hänen mukaansa voisivat olla esimerkiksi Euroopan unionin sisällä tehdyt pakotteet Israelia vastaan. Vaikka niistä ei tulisikaan yhtä vahvoja kuin Venäjän pakotteista.