Venäjä pyrkii toistuvilla ilmatilaloukkauksillaan kääntämään länsimaiden huomion pois Ukrainasta, arvioi Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik.

Raikin mukaan venäläisten hävittäjien perjantainen Viron ilmatilan loukkaus oli jatkumoa Venäjän aiemmille ilmatilaloukkauksille Puolassa ja Romaniassa. Hänen mukaansa Venäjän toimet ovat heijastusta sen Ukrainassa kokemista vaikeuksista.

– Yhtenä Venäjän tavoitteena on vähentää länsimaiden halua tukea Ukrainaa. Venäjä on nyt vaikeassa tilanteessa Ukrainassa, kun se ei juuri etene sotilaallisesti, eikä diplomaattinen prosessikaan ole edennyt Venäjän kannalta toivottaviin tuloksiin, Raik sanoi STT:lle.

– Niinpä Venäjä yrittää luoda painetta eskaloimalla turvallisuustilannetta Euroopassa. Se yrittää luoda pelkoa ja sitä kautta jonkinlaista haluaa kompromisseihin ja sodan lopettamiseen Venäjän etujen mukaisella tavalla.

Samalla Venäjä haluaa Raikin mukaan testata Natoa ja sen valmiutta puolustaa omaa aluettaan. Erityisesti Venäjä testaa Yhdysvaltojen reaktioita.

– Sehän tässä on se suuri epävarmuustekijä Euroopan turvallisuudessa tällä hetkellä, Raik sanoo.

– Kovin vahva tai selkeähän Yhdysvaltain reaktio ei toistaiseksi ole ollut.

”Tällaista ei voi tapahtua vahingossa”

Raikin mukaan venäläiskoneiden perjantainen ilmatilaloukkaus oli poikkeuksellisen räikeä. Kolme Venäjän MiG-31-hävittäjää lensi Viron ilmatilassa 12 minuutin ajan. Hävittäjät lensivät Suomenlahdella Viron rajan suuntaisesti idästä länteen pääkaupunki Tallinnan editse ja ylittivät rajan vajaalla 10 kilometrillä.

Suomen, Ruotsin ja Italian hävittäjät osallistuivat venäläiskoneiden saattamiseen pois Viron ilmatilasta. Italian ilmavoimien koneet on sijoitettu Viroon osana Naton suorittamaa Baltian ilmavalvontaa.

– Mitään tällaista ei ole aiemmin nähty Viron Nato-jäsenyyden aikana. Aiemmat ilmatilaloukkaukset ovat olleet paljon pienempiä ja sen tyyppisiä, että on voitu väittää Venäjän taholta, että kyseessä oli huolimattomuus tai virhe. Tässä tapauksessahan sellainen ei tule lainkaan kysymykseen. Tällaista ei voi tapahtua vahingossa, Raik sanoo.

Ilmatilaloukkauksen röyhkeyden huomioon ottaen ei Raikin mukaan ole yllättävää, että Viro on pyytänyt asian käsittelyä sekä Naton neuvostossa että YK:n turvallisuusneuvostossa. Naton neuvosto on sotilasliiton tärkein päätöksentekoelin.

YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyltä Raik ei suuria odota – onhan Venäjä yksi turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista – mutta Natolta Raik toivoo suorasanaista kannanottoa, joka tekee selväksi, että sotilasliitto on tarvittaessa valmis vaikka voimatoimiin Venäjän loukkausten pysäyttämiseksi.

– Jos Venäjä näkee, että Nato ei ole kykenevä tai halukas vastaamaan, että tällaisesta ei ole mitään seurauksia Venäjälle, niin silloin on riski, että vastaavia tapauksia tulee lisää, Raik sanoo.

Seuraavaksi koepallo Suomeen?

Raikin mukaan ei ole poissuljettua, että Venäjä koettelisi myös Suomen reagointikykyä esimerkiksi Suomen ilmatilaa loukkaamalla. Hänen mukaansa Suomi kuitenkin eroaa Baltian maista oman kansallisen puolustuskykynsä vuoksi.

– Baltian maat ovat ilmavoimien osalta täysin Naton kollektiivisen toiminnan ja päätösten varassa. Kansallinen puolustuskyky ehkä vähän lisää pelotetta Suomen kohdalla, sillä se lisää Suomen reaktionopeutta. Se varmasti painaa Venäjän harkinnassa, mutta silti sitä ei voi sulkea pois, että myös Suomea lähdetään testaamaan.

Raik muistuttaa, että Venäjän tulevat toimet eivät välttämättä ole ilmatilaloukkauksia, vaan ne voivat tapahtua myös esimerkiksi maalla tai merellä.

Kansalaismielipide ei Venäjällä ratkaise

Raik painottaa, että Venäjän tekemät ilmatilaloukkaukset on nähtävä osana laajempaa kokonaiskuvaa.

– Venäjä toimii niin kuin se toimii, koska se on vaikeassa tilanteessa Ukrainassa. Venäjä tietää, että aika ei ole sen puolella, Sen tilanne Ukrainan sodassa on heikkenemässä. Ensi vuonna Venäjällä tulee olemaan jo vaikeuksia jatkaa sotaa ylipäätään ja se hakee jonkinnäköistä ulospääsyä, Raik arvioi.

Hän perustaa arvionsa muun muassa Venäjän koko ajan heikentyvään taloustilanteeseen.

– Toki sotakoneiston tuotanto pyörii todella kovilla kierroksilla eli sikäli kykyjä on, mutta valtion kassa hupenee ja ihmisresurssin kanssa alkaa olla vaikeampaa. Mobilisaatiota ei ole haluttu julistaa poliittisista syistä. Yli miljoona venäläistä on kaatunut tai haavoittunut tähän mennessä. Kyllä tällaisellakin alkaa ennen pitkää olla vaikutusta, Raik laskee.

Kansalaisten mielipiteellä ei Raikin mukaan kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä Venäjän kaltaisessa yhteiskunnassa.

– Venäläisten sietokyky on erittäin suuri, ja toisaalta Venäjän johdolla on kyky saada ihmiset ruotuun ja rangaista niitä, jotka yrittävät haastaa virallista linjaa. Enemmistöhän on saatu hyvin sodan tueksi, Raik sanoo.

– Muutos ei lähde kansalaismielipiteestä vaan todennäköisemmin eliitin piiristä, kun sodan jatkaminen menee liian vaikeaksi.