Suomen sotilaalliseen varautumiseen kaadetaan nyt roppakaupalla rahaa – viimeksi vastaavaa tehtiin ennen talvisotaa, kertoo Yle.
Puolustusmenot kasvoivat syyskuun alussa 5,6 miljardilla eurolla yhdessä silmänräpäyksessä, kun hallitus kertoi, että puolustuksen tilausvaltuudet kasvatetaan 6 miljardiin euroon.
Näin Puolustusvoimille avataan piikki, joka hakee vertaistaan.
Suomen hallitus toistelee yksimielisesti, että tämä on tarpeen, koska Venäjä uhkaa meitä. Poliitikot näkevät riskin siinä, että Venäjän katse kääntyy meihin, kun Ukrainan sota loppuu.
Jutussa kerrotaan, miten rahan tarvetta perustellaan puolustusministeriön papereissa, ja kysytään, ovatko puolustuksen jättisatsaukset oikeassa suhteessa Suomeen kohdistuvaan uhkaan.
Valtion rahoista ja valtion puolustuksesta vastaavien ministeriöiden välillä käytiin kesällä miljardiluokan vääntö siitä, kuinka paljon rahaa puolustusvoimien hankintoihin pitäisi tulevina vuosina osoittaa.
Puolustusministeriö oli ehdottanut omassa budjettiesityksessään toukokuussa kahta tilausvaltuutta vuosille 2026–2036. Ensimmäisellä 3,98 miljardin euron valtuudella hankittaisiin muun muassa maavoimille uutta kalustoa.
Toinen, kahden miljardin euron, tilausvaltuus olisi määrä käyttää ampumatarvikkeiden ostamiseen. Hankintakohteista on erikseen mainittu tykistön ammukset, ilmasta maahan -ampumatarvikkeet, ilmapuolustusohjukset ja torpedot.
Riikka Purran (ps.) johtama valtiovarainministeriö ei kuitenkaan ollut vakuuttunut siitä, että rahat pystyttäisiin budjetoimaan tuleville vuosille puolustusministeriön esittämällä tavalla. Tämän vuoksi rahaministeriö leikkasi omassa ehdotuksessaan molemmista tilausvaltuuksista peräti puolet eli yhteensä kolme miljardia euroa pois.
Puolustusministeriö ei tyytynyt kohtaloonsa, vaan pyysi omassa vastineessaan valtiovarainministeriötä palauttamaan rahat kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Yle sai vastineen tietopyynnöllä.
”Tilausvaltuuden enimmäismäärän pienentäminen tulee viivästyttämään hankkeiden toteutusta ja vaarantaa maapuolustuksen suorituskyvyn suunnitelmallisen rakentamisen ja käyttöönoton 2030-luvulla”, puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) allekirjoittamassa vastineessa perustellaan.
Kirjelmöinnin ja ministeriöiden välisten neuvotteluiden seurauksena valtiovarainministeriö perääntyi ja Häkkäsen puolustusministeriö sai rahansa.
Hallitus sopi keväällä, että se nostaa puolustusmäärärahat kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Sen jälkeen hallitus on vielä sitoutunut sotilasliitto Naton yhteiseen tavoitteeseen, jonka mukaan varsinaiset puolustusmenot nousevat 3,5 prosenttiin ja puolustukseen väljemmin liittyvät menot 1,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Puolustusbudjetti on 8-kertaistumassa vuodesta 2000 vuoteen 2035.
Kansantuotteeseen suhteutettuna vastaavia summia on Suomessa rauhan aikana käytetty viimeksi puolustukseen talvisodan edellä.
Ero 30-luvun tilanteeseen on nyt se, että hyvinvointivaltiota ei ollut silloin vielä ryhdytty rakentamaan. Nyt valtiolla on paljon enemmän muitakin tehtäviä, jotka kilpailevat samoista määrärahoista puolustuksen kanssa.
Koska valtion budjetista isoimman siivun haukkaavista sosiaali- ja terveysmenoista on hyvin vaikea löytää säästöjä, puolustusmenojen kasvattaminen joudutaan tekemään enimmäkseen velaksi.
Hallitus perustelee puolustusmenojen nopeaa lisäystä Venäjän uhalla, ja oppositio on perusteista pääpiirteissään samaa mieltä.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä pitää varautua skenaarioon, jossa sota tavalla tai toisella taukoaa, mutta Venäjä jatkaa varustautumistaan sotatalouden mukaisilla resursseilla ja siirtää Ukrainassa taistelleita joukkoja Suomen lähistölle. Tämän varalta Suomen pitää Häkkäsen mukaan varustautua ripeästi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on puhunut ja toiminut hyvin johdonmukaisesti ainakin vuodesta 2004 alkaen, huomauttaa pitkän linjan Venäjä-tutkija Arkady Moshes. Hän johtaa Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-ohjelmaa.
Moshesin mukaan Putin haluaa tehdä Venäjästä jälleen suuren maan, kuin supervallan.
Venäjän suuruuden Putin haluaa saavuttaa naapurimaiden kustannuksella. Putinia ajaa hänen itse kuvaamansa idea nostaa Venäjä polviltaan ja tehdä siitä peluri, jolla on veto-oikeus muun maailman asioihin.
Moshesin mukaan historian jatkumo on ollut selvä: Venäjän hyökkäys Georgiaan 2008, Krimin valtaus 2014, Syyrian sisällissotaan osallistuminen 2015, lopulta täysimittainen hyökkäys Ukrainaan 2022.
Jos Ukraina joutuu taipumaan epäedulliseen rauhaan, seuraavaksi Venäjän tähtäimessä ovat Naton ulkopuoliset Moldova, Georgia ja Armenia, ja Venäjän liittolainen Valko-Venäjä.
Arkady Moshesin mukaan uusi sota on mahdollinen vain, jos länsi on heikko. Hän ei pidä siitä, kun läntiset poliitikot sanovat, että Venäjä hyökkää Natoon kolmen, viiden tai kymmenen vuoden kuluessa. Puhujat eivät ole avanneet menetelmää, jolla ovat arvioonsa päätyneet.
Esimerkiksi Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi, että hyökkäys voi tulla viiden vuoden päästä. Suomen puolustusvoimat puolestaan ei pidä tilannetta erityisen kriittisenä.