Keskiviikkona Venäjällä tapahtunut maanjäristys oli voimakkain järistys yli kymmeneen vuoteen. Asiantuntija kertoo kolme paikkaa, joissa maa järisee todennäköisimmin seuraavaksi.

Maanjäristykset ovat yleisiä muun muassa Japanissa. Tammikuussa 2024 maanjäristys sai aikaan tsunamin, joka pyyhkäisi mukaansa autoja Japanin Suzussa. FRANCK ROBICHON, EPA / AOP

Maanjäristykset tapahtuvat lähes aina varoittamatta. Viimeksi yllätys koettiin viime keskiviikkona, kun Venäjän Kamtšatkan niemimaan edustalla havaittiin voimakas maanjäristys.

Järistys oli magnitudiltaan 8,8. Kyseessä oli mittaushistorian kuudenneksi voimakkain järistys. Maanjäristys aiheutti Tyynenmeren alueelle tsunamiaaltoja ja sai tulivuoren purkautumaan Venäjällä.

Tulevia maanjäristyksiä on mahdotonta ennustaa. Asiantuntijoilla on kuitenkin joitakin keinoja, joiden avulla sitä voidaan yrittää.

Iltalehti pyysi asiantuntijaa arvioimaan, missä voimakas maanjäristys tapahtuu todennäköisimmin seuraavaksi.

Vaaravyöhykkeet

Arviot seuraavista voimakkaista maanjäristyksistä perustuvat ennen kaikkea siihen, missä niitä on tapahtunut aiemminkin.

– Valitettavasti emme tiedä tarkasti. Tiedämme vain alueita, joilla on ollut suuria maanjäristyksiä aiemmin ja jotka ovat kykeneviä tuottamaan isoja maanjäristyksiä, kertoo seismologi Matt Gardine seismologian instituutista.

Tapaninpäivänä vuonna 2004 Intian valtamerellä tapahtunut maanjäristys oli magnitudiltaan 9,1. Järistyksen aiheuttamassa tsunamissa korkeimmat aallot olivat jopa 30 metriä korkeita. Katastrofissa kuoli arvioiden mukaan yli 200 000 ihmistä. Maanjäristys tapahtui subduktiovyöhykkeellä. Dinodia Photos / Alamy Stock Photo, AOP

Gardinen mukaan voimakkaita maanjäristyksiä tapahtuu todennäköisimmin subduktiovyöhykkeillä, joissa merellinen laatta pääsee työntymään toisen mannerlaatan alle.

Kyseisillä alueilla tapahtuu useita pieniä maanjäristyksiä joka päivä. Myös keskiviikkona tapahtunut Kamtšatkan niemimaan edustan järistys tapahtui subduktiovyöhykkeellä.

Vaikka suurimmat maanjäristykset tapahtuvat yleensä subduktiovyöhykkeillä, eivät ne ole välttämättä ihmisille vaarallisimpia.

Syynä on se, että ne tapahtuvat yleensä meren pohjassa, minkä vuoksi niiden seurauksena syntyy usein tsunameita.

Enemmän ihmisuhreja aiheuttavat kuitenkin maanjäristykset alueilla, joilla mannerlaatat liukuvat toisiaan vasten sivusuunnassa.

– Ne ovat tappavampia, koska ne tapahtuvat lähempänä maan pintaa. Esimerkiksi maaliskuussa tapahtunut maanjäristys Myanmarissa oli voimakkuudeltaan vain 7,7, mutta se tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä.

Maanjäristyksiä voidaan yrittää ennustaa myös seuraamalla keskikokoisia maanjäristyksiä, joiden voimakkuus on 6–7. Koska maanjäristykset johtuvat jännityksen purkautumisesta, on erityisen hälyttävää, jos mitään ei tapahdu.

– Jos näitä keskikokoisia maanjäristyksiä ei ole, se voi antaa vihjeen siitä, että siirrossysteemissä saattaa olla jotain lukittuna ja siellä kertyy jännitystä, joka voi vapautua isona maanjäristyksenä.

Myanmarissa tapahtui maaliskuussa maanjäristys, joka tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä. Rakennuksia sortui myös Thaimaan Bangkokissa. RUNGROJ YONGRIT, EPA / AOP

Kolme paikkaa

Gardinen mukaan myös seuraavat voimakkaat maanjäristykset tapahtuvat todennäköisimmin subduktiovyöhykkeillä.

Siksi hän arvioi, että seuraavat suuret maanjäristykset tapahtuvat Tyynen valtameren tai Intian valtameren alueilla, tarkemmin sanottuna Japanissa, Alaskassa ja Indonesiassa.

Arvio perustuu siihen, että alueilla on tapahtunut voimakkaita maanjäristyksiä ennenkin ja ne sijaitsevat alueilla, joissa merellinen laatta työntyy toisen laatan alle. Siksi voimakkaan maanjäristyksen mahdollisuus on kyseisillä alueilla erityisen korkea.

Japanin alueella on suuri määrä pieniä maanjäristyksiä päivittäin. Gardinen mukaan on mahdollista, että ne aiheuttaisivat voimakkaamman maanjäristyksen, kuten kävi vuonna 2011.

Japaniin iski maaliskuussa 2011 voimakas maanjäristys. Järistys ja sitä seurannut tsunami tappoivat yli 18 000 ihmistä ja aiheuttivat ydinkatastrofin Fukushimassa. DOD / S.Dupuis / Alamy Stock Photo, AOP

Voimakkaita maanjäristyksiä on usein myös Indonesiassa. Myös vuoden 2004 tsunami sai alkunsa maanjäristyksestä, joka tapahtui Indonesian edustalla.

Tutkijat ovat pystyneet selvittämään aiempien maanjäristysten ja tsunamien perusteella, että suurten maanjäristysten toistuvuus tietyillä alueilla voi olla yli sata vuotta. Nämä maanjäristykset ovat olleet voimakkuudeltaan noin 8,8–9.

– On todennäköistä, että magnitudiltaan 8,8 tai suurempia maanjäristyksiä ei tapahdu samassa kohtaa siirrosta tai subduktiovyöhykettä usein ja suuren maanjäristyksen jälkeen tietty alue voi olla verrattain turvallinen jopa seuraavat 100–200 vuotta.

Gardinen mukaan Alaskassa, Japanissa ja Indonesiassa ollaan hyvin tottuneita maanjäristyksiin. Sen vuoksi esimerkiksi alueiden rakennukset on suunniteltu kestämään paremmin maanjäristyksiä.

– Todennäköisesti isoin riski näillä alueilla ei olekaan tärinä, vaan tsunami.