Donald Trumpin puheet ja toimet voivat olla pelkkää showta, mutta ne vievät hänen huomionsa sodasta Euroopassa, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Tragikomediaa vai tragiikkaa? Ero on pieni.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa yllättäen takaisin Bagramin lentotukikohdan Afganistanissa.
Viikonloppuna Trump kirjoitti Truth Social -palvelussaan:
– Jos Afganistan ei anna Bagramin lentotukikohtaa sen rakentajille eli Yhdysvalloille, PAHOJA ASIOITA TAPAHTUU (Isot kirjaimet Trumpilta).
Alun perin Bagramin lentokentän tosin rakensi Neuvostoliitto jo 1950-luvulla, mutta Yhdysvaltain miehitysjoukot laajensivat sitä suuresti. Yhdysvallat vetäytyi Afganistanista vuonna 2021 kärsittyään käytännössä tappion Taliban-liikkeelle.
Kenttä toisi Yhdysvaltain ilmavoimat lähemmäs Kiinan ydinohjussiiloja. Ei ole selvää, miten Trump aikoo saada sen haltuunsa.
On spekuloitu lehmänkaupoilla Talibanin kanssa. Käytännössä karaistuneen Talibanin aseellinen painostaminen olisi hankalaa.
Voi olla, että Bagram on vain yksi lisäys Trumpin toivotaan toivotaan -listaan: Grönlanti, Panaman Kanava, Gazan lomarannat.
Haaveet voivat olla epärealistisia, mutta varmasti ne työllistävät Yhdysvaltain armeijaa ja tiedustelupalveluja.
Trump. Aina isot puheet. Kuva: WIN MCNAMEE / AFP / LEHTIKUVA
Mutta kyllä Trump tekeekin eikä vain puhu.
Karibian merelle Venezuelan lähelle on keskitetty Yhdysvaltain laivastoa ja ilmavoimia. Ne ovat tuhonneet veneitä, joiden väitetään kuljettaneen huumeita Yhdysvaltoihin.
Veneet on räjäytetty ja miehistö tapettu etäältä kansainvälisillä merialueilla. Ei ole edes yritetty tarkastaa pitääkö epäilys paikkansa.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro pelkää, että tarkoituksena on hänen syrjäyttämisensä. Trump on kiistänyt tämän.
Yhdysvallat on kuitenkin etsintäkuuluttanut Maduron huumekauppiaana. Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella Yhdysvaltain toimet Maduroa vastaan epäonnistuivat. Se voi tehdä varovaiseksi. Viimeksi Yhdysvallat syrjäytti alueella Panaman sotilasjohtajan Manuel Noriegan 35 vuotta sitten.
Maduro ei sinänsä kerää sympatioita. Hänen katsotaan varmistaneen valtansa vaalivilpillä ja vastustajiaan terrorisoimalla. Venezuela on uhkaillut naapurimaataan Guyanaa, jolta se haluaa alueita.
Madurolla on kuitenkin ilmeisesti edelleen armeijan tuki ja runsaasti aseistettuja ”kansanmiliisejä”. Yhdysvaltain iskiessä Maduron tukijat voisivat kadota kuin tuhka tuuleen. Mutta he voisivat myös taistella.
Lähtisikö Trump testaamaan?
Maduro. Ei herätä sympatioita. Kuva: FEDERICO PARRA / AFP / LEHTIKUVA
Hänellä on kotirintamakin huolenaan.
Sunnuntaina Trump osallistui konservatiiviaktivisti Charlie Kirkin hautajaisiin. Suurelta osin Trumpin omien toimien vuoksi yhdysvaltalaiset ovat kääntyneet toisiaan vastaan. Poliittisia murhia on jo tehty.
Trump on huvitellut lähettämällä kansalliskaartin joukkoja suurkaupunkien kaduille. Jossain vaiheessa niille voi tullakin töitä.
Silloin Yhdysvalloilla on vähemmän aikaa muulle maailmalle.
Charlie Kirkin surujuhla. Aseilla tehdään taas politiikkaa. Kuva: Patrick T. Fallon / AFP
Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti Euroopan riippuvuuden Yhdysvaltain sotavoimasta. Presidentti Joe Bidenin aikana tuki oli itsestäänselvyys ainakin puheissa, ja Ukraina sai amerikkalaisia aseita. Trump on tehnyt tästä toiminnasta maksullista.
Euroopalla, myös Suomella, ei silti ole nykyhetkessä juuri muuta mahdollisuutta kuin yrittää pitää ailahteleva Trump hyvällä tuulella.
Ilman Venäjän uhkaa tilanne olisi tragikoominen, nyt vain traaginen.