Luonnonvarakeskus laski, kuinka paljon päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi kulkevista elintarvikkeista päätyi ruokahävikiksi.
Päivittäistavarakauppa on onnistunut vähentämään ruokahävikkiään viime vuosien aikana, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmat.
Luken mukaan vuonna 2024 päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi kulkevista elintarvikkeista ruokahävikiksi päätyi 0,97 prosenttia. Luke on seurannut kaupan ruokahävikin kehitystä vuodesta 2018, jolloin hävikin osuus oli vielä 1,6 prosenttia.
– Määrällisesti suurimman osan kaupan kokonaishävikistä muodostavat vihannekset, perunat, hedelmät ja marjat. Näissä hävikin vähenemä on suurin, seitsemässä vuodessa 24,6 miljoonasta kilosta noin 16 miljoonaan kiloon, kertoo Luken tutkija Inkeri Riipi Päivittäistavarakaupan (PTY) tiedotteessa.
Suhteessa kokonaismyyntivolyymiin kauppojen suurin hävikki syntyy tuoreista leipä- ja leipomotuotteista. Niistä hävikkiin päätyi viime vuonna 3,6 prosenttia.
Leipä- ja leipomotuotteiden hävikkikin on kuitenkin pienentynyt Riipin mukaan merkittävästi: yli 7 miljoonaa kiloa vuoteen 2018 verrattuna. Tuolloin tuoreista leipä- ja leipomotuotteista hävikkiin meni yli 5 prosenttia.
Vuoteen 2018 verrattuna hävikki taas on lisääntynyt juomien osalta sekä muun ruoan kategoriassa, johon kuuluvat muun muassa einekset ja pakasteet. Molemmissa kategorioissa hävikki on kuitenkin vähäisempää kuin kaikissa elintarvikkeissa keskimäärin.
Punalaput, hävikkihyllyt ja ilta-alet
PTY:n mukaan kaupan yritykset ovat tehneet ruokahävikin vähentämiseksi pitkäjänteistä työtä.
Hävikin vähentämisen keinoista tiedotteessa nostetaan esiin muun muassa punalaputetut tuotteet, aamu- ja ilta-alet sekä hävikkihyllyt, -kassit ja -laatikot. Hävikkiä voidaan vähentää myös tuoteinnovaatioilla, joissa raaka-aineista tehdään uusia tuotteita.
Tärkeimpänä keinona pienentää hävikkiä pidetään kuitenkin työtä, joka tehdään jo ennen tuotteiden ilmestymistä kaupan hyllyille esimerkiksi ennusteiden ja tilausjärjestelmien avulla.
Kuluttajille yritykset esimerkiksi tarjoavat vinkkejä hävikkikokkailuun ja muistuttavat oikeista säilytyslämpötiloista. Kuluttajien huomiota pyritään kiinnittämään myös tuotteiden kypsyysasteeseen ja kiertonopeuteen.
Kaupan osuus ruokahävikistä vajaa kuudesosa
Kaupan sektorin osuus elintarvikeketjun ruokahävikistä on Luken mukaan 15–16 prosenttia. Kotitaloudet aiheuttavat ruokahävikistä noin kolmanneksen.
Osuutensa ruokahävikissä on myös elintarviketeollisuudella (22–23 prosenttia), ravitsemispalveluilla (16–17 prosenttia) sekä alkutuotannolla (11–16 prosenttia).
Suomi on EU-maana sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä.