Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja kyselee konkreettisten toimenpiteiden perään.
Amerikkalaislehti New York Times kuvailee artikkelissaan Suomea maaksi, jolla on ”Euroopan radikaalein ilmastosuunnitelma”.
Lehti viittaa Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo New York Timesille haluavansa näyttää, että radikaali muutos on mahdollinen.
– Aiomme päästä eroon fossiilisista ja olla hiilineutraaleja. Me voimme tehdä sen. Yrityksemme ovat sitoutuneita siihen. Ja ihmiset, koko yhteiskunta, on sitoutunut näihin tavoitteisiin, Orpo hehkuttaa New York Timesille.
Maalaako Orpo liian ruusuisen kuvan tilanteesta?
Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja Antti Arasto sanoo, että ”Suomi oli kunnianhimoinen ilmastotavoitteissaan”.
– Sillä polulla ei kauhean sujuvasti olla. Konkreettisia toimenpiteitä on puuttunut.
Arasto ottaa esiin kipupisteenä maankäyttösektorin, joka on muuttunut viimeisten lukujen perusteella nielusta päästölähteeksi.
– Metsät ovat sitoneet perinteisesti paljon hiilidioksidia, siinä ollaan otettu vähän takapakkia. Haasteita on myös taakanjakosektorilla esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämisessä.
– Sen sijaan päästökauppasektorilla, joka koskee kaikkea energiantuotantoa ja raskasta teollisuutta, ollaan edetty tiettyyn pisteeseen asti jopa odotettua paremmin.
Tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä kirjattiin alun perin Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmaan. Kirjaus löytyi myös Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmasta. Orpon hallituksen ohjelmasta ei löydy kyseistä vuosilukua, mutta ohjelman mukaan Orpon hallitus on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen. Kuva: JUSSI HELTTUNEN
New York Times väittää, että Suomi on onnistunut viime vuosina tekemään jotakin epätavallista: vähentämään hiilidioksidipäästöjä samalla, kun talous on kasvanut.
Suomen talouskasvu on ollut nihkeää, joten lehden antamaa kuvaa voi pitää kaunisteltuna.
Araston mukaan päästöjä on onnistuttu vähentämään.
– Maankäyttösektorin päästöissä ei ole tapahtunut positiivista kehitystä, mutta energiasektorin irtikytkentä päästöistä on tapahtunut hienosti, mikä on suitsuttamisen arvoinen asia.
– Sen sijaan, että meillä olisi kivihiililauhdevoimaloita tai maakaasukombeja, meille on tullut tuulivoimaa, meillä on ollut vesivoimaa ja bioenergiaa pohjalla jo aiemmin. Ydinvoimaakin on lisätty. Pieni talouskasvu, mitä on ollut, on kytketty irti energiantuotannon päästöistä.
Orpo sanoo amerikkalaislehdelle, että Suomi tuottaa yli 95 prosenttia sähköstään hiilineutraalisti.
Arasto vahvistaa, että Suomen sähköjärjestelmä on Euroopan puhtaimpia.
– Se pitää paikkansa, Suomen sähkön tuotannosta 95 prosenttia perustui viime vuonna fossiilittomaan energiaan. Meillä on paljon tuulivoimaa ja ydinvoimaa, Olkiluoto 3 saatiin vihdoin tulille ja lisäksi on aurinkoa ja uusiutuvia.
Orpo väittää haastattelussa myös, että arktinen alue, mukaan lukien Suomi, lämpenee lähes neljä kertaa globaalia keskiarvoa enemmän.
– Lämpenee nopeammin, on jo lämmennyt nopeammin, Arasto viittaa arktiseen alueeseen.
Orpon väitteelle löytyy tukea Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden vuonna 2022 laatimasta tutkimuksesta, jonka mukaan arktinen alue lämpeni vuosina 1979–2021 lähes neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.